Moi
Oon 14 v tyttö ja mun vanhemmat on uupuneita. Ne käy psykologeil ja sillee, mut ne on koko ajan tosi väsyneitä ja purkaa väsymystä muhun. Mun perheessä on myös 8 v veli ja 15 v sisko. Mul on menny moti kouluun, saan kyl hyvii numeroit, mut se ei riitä kun sisko on koulun paras oppilas. Yritän keskittyy koulus, mut ei jaksa ja jotenki tunnen itteni vihaseks koko ajan.
Yleensä jos äiti tai isi suuttuu nii se johtuu siitä, etten oo tullu keittiöön ajoissa tai laittanu astioita koneeseen. Ne ei oo satuttanu mua muutaku henkisesti. Muo on alkanu myös ahistaan aika usein isoissa porukoissa.
Onks muilla samanlaisia kokemuksia?
Moi, tosi inhottavaa kuulla et sulla on tollanen tilanne. Voin ite samaistuu tosi paljon,mun vanhemmat on eronnu ja äitillä masennus, ja se on tosi uupunut. Se purkaa sitä myös muhun ja riidellään lähinnä siitä, etten oo esim auttanu tarpeeks kotona.
Oon ite käyny puhumas mun koulukuraattorille, ja kokenu et se on auttanu, koska se on osannu sanoo just oikeita sanoja mulle. On tuntunu helpottavalta et joku toinen aikuinen kuuntelee mua ja on mua varten jos haluun puhuu, koska mun äiti ei oikein pysty siihen täl hetkel.
Tsemppii sulle<3
Hei!
Hyvä kun kirjoitit. Tärkeää on huolehtia omasta jaksamisesta. Asioita ei kannata miettiä yksin, vaan puhuminen voi auttaa. Onko sinulla lähipiirissä luotettavia aikuisia, joille voisit kertoa tuntemuksistasi? Kouluaikoina myös koulun terveydenhoitajalle tai koulukuraattorille voi luottamuksellisesti käydä puhumassa.
Kesäaikana voit soittaa tai kirjoittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen tai nettikirjepalveluun ( https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/).
Aurinkoista kesää!
Mun vanhemmat on samanlaisia. Paitsi ei käy psykologilla. Mun äiti suuttuu aika pienestä ja mä syytän itteäni nykyään kaikesta. Aina jos on jotaki riitaa niitten kanssa nii mä suosittelen että ei kannata ite ruveta huutamaan. Mitä jos sää sanot jollekkin sun kaverille tosta henkisesti satuttamisesta? Mä en halua tuomita tai mitään semmosta, mutta kokeile tehä masennus testi. Ite tein ja ny tiiän et itellä on jotakin masennusta alkamassa, mut en vaa uskalla mennä psykologille. Mut kokeile sitä testiä. Jos lopussa sua kehotetaan ottamaan yhteyttä johonki psykologille niin kannattaa. Miksi mää sanon tämän? Siksi koska pikkusen näkyy oireita. Mä en oo mikään expertti mut kannattaa.
Voin siis todellakin samaistua sun tilanteeseen. Mun äiti on ollu yksinhuoltaja siitä asti kun mä täytin kuus ja ainaski kolme vuotta työttömänä, joka on johtanut siihen että meillä on tosi vähän rahaa. Tiiän et tää ei sillai liity tähän Mulla on siis noin puolet niin paljon vaatteita kuin keskimääräisellä seiskaluokkalaisella. En jaksa enää kinuta kun vastaukseks tulee vaan se iän ikuinen ”jos vaan olis sitä rahaa”. Sitäpaitsi niin äiti alkaa itkeä niin herkästi ettei muutenkaan oikein viitti kokeilla rajoja… Sen sanon että oo onnellinen jos et koskaan oo nähnyt äitisi itkevän.
Silti mä ja äiti riidellään melkein koko ajan esim kotitöistä.
