Eli tää on mietityttäny mua jo vähän aikaa. Voisitko kuvitella seurustelevasi tai ihastuvasi masentuneeseen? Tai mitä tekisit jos selviäisi, että ihastuksesi tai tyttö- tai poikaystäväsi, jonka kanssa olisit ollut jo jonkin aikaa, viiltelisi ja/tai olisi masentunut? Tai hyvä kaverisi? Tai tällä olisi anoreksia tai bulmia?
Mulla oli tyttö ystävä jolla ei ollut mennyt hyvin lähi aikoina.
Aloin hänen kanssaan ja suhteemme kesti 3 ja puoli kuukautta..suhteen ajan hän oli ahdistunut
Joka ei kuulemma johtunut minusta ja silti elimme parhaat 3 ja puoli kuukautta..hän angstasi välillä.
Mutta silti rakastin häntä.kaikki on luonteesta kiinni
Voisin kyllä ihastua johonkin ”alakuloiseen.”
En ehkä kuitenkaan sellaiseen joka yrittää itsemurhaa :(
(Mikään ei ole mahdotonta) ;)
Voisitko kuvitella seurustelevasi tai ihastuvasi masentuneeseen?
– Kyllä voisin kuvitella. Masentumiseen on yleensä aina joku syy, ja jos eivät kaikki niin ainakin useimmat masentuneet ihmiset ovat pohjimmiltaan ihania ihmisiä, joskin epävarmoja itsestään. Loppupeleissä he ovat kuitenkin yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin.
Mitä tekisit jos selviäisi, että ihastuksesi tai tyttö- tai poikaystäväsi, jonka kanssa olisit ollut jo jonkin aikaa, viiltelisi ja/tai olisi masentunut? Tai hyvä kaverisi? Tai tällä olisi anoreksia tai bulmia?
– Ihmistä ei pidä tuomita tollasen takia. Tuskin kukaan viiltelee masentuneena aivan syyttä. Jos ihmistä rakastaa, osaa oppia hyväksymään hänet virheineen kaikkineen :) Itse kuitenkin yrittäisin auttaa häntä pääsemään yli masennuksesta tai lopettamaan viiltelyn. Anoreksia ja bulimia ovat sairauksia, niille eivät niitä sairastavat voi mitään. Toki läheisten ihmisten tuki on aina tärkeää kaikissa parantumistilanteissa, olipa kyse sitten mistä tahansa.
oon ihatunut masentuneeseen. koko homma on rehellisesti sanottuna ihan syvältä, mutta minkäs sille voi, tunteille kun ei mahda mitään.
en tiennyt pojalla olevan masennusta, kun tutustuttiin ja ihastuttiin. nyt myöhemmin kun tiedän asiasta, hän on kertonut että sain hänelle paremman jakson, mutta sen jälkeen tulikin kahta kamalampi jakso johtuen ikävsätä ja kaikesta muusta. välillämme on siis liikaa kilometrejä emmekä näe kuin todella harvoin.
ihastuin siis masentuneeseen, enkä tiennyt että hänellä oli masennus. emme seurustele välimatkan takia. yhtä helvettiähän tämä on kun jätkä on esim nyt laitoksessa. kuitenkin on hyvä että hän saa apua, häntä yritetään parantaa.
kaikista vaikeinta on se, ettei voi tehdä toisen pahalle ololle mitään vaikka haluaisi kuinka. ja kun välillä miettii, että kun poikaa ei kiinnosta mikään; kiinostanko minä silti?
välillä on meillä on mennyt tosi huonosti, harkitsen usein että jos vain sanoisin heippa, mutta toisaalta en voisi ees tehdä sitä hänelle. kestäisikö hän? en usko, se olisi varmasti viimeinen pisara. ja sitäpaitsi tiedän etten halua oikeasti menettää häntä, välitän hänestä niin paljon, mutta tiedän silti että kaikki olisi niin paljon helpompaa ilman häntä..
joka tapauksessa vastaus kysymykseesi: masentuneeseen voi ihastua.
Paraskaverini on jäänyt kiinni viiltelystä mut se on mulle silti tosi tärkee mut välillä mua pelottaa et sille tapahtuu jotain. Oon joskus jopa itkenyt kun sillä menee niin huonosti. Mut toivon että olisin sille avuks ja meil on aina KUITESKIN HAUSKAA :)
Voisitko kuvitella seurustelevasi tai ihastuvasi masentuneeseen?
– Kyllä voisin kuvitella. Masentumiseen on yleensä aina joku syy, ja jos eivät kaikki niin ainakin useimmat masentuneet ihmiset ovat pohjimmiltaan ihania ihmisiä, joskin epävarmoja itsestään. Loppupeleissä he ovat kuitenkin yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin.
Mitä tekisit jos selviäisi, että ihastuksesi tai tyttö- tai poikaystäväsi, jonka kanssa olisit ollut jo jonkin aikaa, viiltelisi ja/tai olisi masentunut? Tai hyvä kaverisi? Tai tällä olisi anoreksia tai bulmia?
– Ihmistä ei pidä tuomita tollasen takia. Tuskin kukaan viiltelee masentuneena aivan syyttä. Jos ihmistä rakastaa, osaa oppia hyväksymään hänet virheineen kaikkineen :) Itse kuitenkin yrittäisin auttaa häntä pääsemään yli masennuksesta tai lopettamaan viiltelyn. Anoreksia ja bulimia ovat sairauksia, niille eivät niitä sairastavat voi mitään. Toki läheisten ihmisten tuki on aina tärkeää kaikissa parantumistilanteissa, olipa kyse sitten mistä tahansa.
^ Ryhdyn samaan. :)
Mulla oli ennen masennusta, mutta oon pääsyt yli paitsi jälki tauteja ( Paniikkihäiriö) on vielä. En mää sille voi mitään, mutta mulla on oma kulta joka välittää ja ymmärttää etten en voi sille mitään. Samoin mun ystävät ymmärttää. :) Eikä ihmisiä voi tuomita jos on huono olla, koska eihän ne oikeasti mitään mahda.
Jep. voisin kuvitella ihan hyvin. sillä kun jollain on masennusta tai ongelmia tms.. [viestiä muokattu] voi heitä yrittää auttaa ja keskustella asiasta (JOS HE HALUAVAT EI KANNATA INTTÄÄ JA KISKOA TIETOA VASTEN TAHTOA) voi yrittää osoittaa ymmärrystä ja kun puhuu siitä ja haluaa auttaa pääsemään pahasta fiiliksestä pois, niin se saattaa lähentää ihmisiä aika paljon. kun vain osoittaa tukensa ja ymmärryksensä. en usko ettää kellään on mukavaa seurustella kun huomaa silloin tällöin että [viestiä muokattu]ja on epätietoinen siitä että johtuuko se sinusta tai jos ei niin mistä ja miten voisit auttaa häntä.