Eli olen 17v poika ja tunnen olevani todella yksinäinen sillä minua ei kutsutayhtään mihinkää mykaan. Ei kaupungille, kavereiden luo ynm. Joudun aina itse kysumään että pääsenkö tai tuleeko joku meille. Tämä tuntuu todella turhauttvalta varsinkin kun jälkeenpäin saa lukea facebookista kuinka hauskaa on ollut. Olen myös sinkku joten tälläinen kutsumattomuus mihinkää vähentää mahdollisuuksiani tavata se oikea ja tämä kaikki siis tuntuu todella ahdistvalta ja pahalta. Mitä teen?
Uuden harrastuksen kokeileminen vois auttaa. Sieltä vois saada uusia tuttavuuksia. Saattaa olla, etteivät kaverisi ees tajuu, miten pahalta susta tuntuu. Tuollaiset ystävyyssuhteet ovat kuitenkin tosi kuluttavia, tiiän sen kokemuksesta. Itse olen selvinnyt yrittämällä parantaa aktiivisemmin entisiä ja solmimalla uusia.
Varmaan v*tuttaa, jos ei ole tottunut ainakin. Itsellä ei ikinä ole oikein edes ollut kunnon mahdollisuutta edes itse kysyä. Ja pahimman luokan uber nolifeys vielä päälle. Ja huono maine yms.
Jos tunnet porukkaa niin mikset vain hengaa heidän kanssaan, koita päästä messiin? Tee jotakin vielä kun voit; itse olen jo luovuttanut.
Mulla on harrastus ja tän vois ehkä muotoilla näin että mulla on kavereita ihan riittävästi, muttei ystäviä. Oon ite aatellu et se johtuu siitä kun oon et en oo nykysestä paikasta kotosin nii en oo vielä mukana missään porukassa vaikka oon nyt muutaman vuoden täällä ollut. Oon aina päässy mukaan ku oon kysyny ja meille on tultu jos oon pyytäny, mut kun mua ei vaan ikinä pyydetä mihinkään
Siis oon kyllä aina koulussa kavereiden kanssa, mutta siihen se jää. Minua ei pyydetä koulun ulkopuolella minkään ja kun olen itse pyytänyt niin ovat tulleet
