Tota noi nytte tulee kauhee romaani mut jos joku jaksaa lukee ni pls lue ja jos osaatte auttaa ni olis iha kiva😭
Eli siis tota tossa kevään lopulla tutustuin netissä yhteen tyttöön (oon poika) ja kyllä, ajatelkaa mitä ajattelette, tutustuttiin netissä, en suosittele kenellekkään, otin ite sen tietosen riskin että se on joku [osa tekstistä poistettu], eli en suosittele samaa.
Käytännössä puhuttiin snäpissä jonku kuukauden ajan legit nonstop, ja siinä tuli sellanen homma et mä aloin ihastuu siihe, ei siinä mitää juteltii paljo jne, ja sitte se sano et se on tulossa käymää lähellä missä mä asun. En ajatellu oikee mitää olin vaa et ok nice tai jotai, mut sitte ku mietin jonku aikaa laitoin sille tyylii et, mähä voisin tulla mukaan jos sopii, ja sille kävi.
Fast forward 2,5 viikkoa ku oli se päivä että nähtiin. Olin iha paineissa et se ditchaa mut tai on joku [osa tekstistä poistetty] jne, mutta EI. Nähtiin, lähettiin kävelee juteltii jotain, ja lähti paljon paremmi käyntiin ku pelkäsin. En kerro mitään yksityiskohtia ettei käy mitään mitä mä en haluu yk mut anyway.
Se oli aikasemmin kertonu et sen pitää kertoo mulle yks juttu ku nähää, ja sitte ku oli tyylii tunti ennen ku sen piti lähtee, sanoin jotai et mikäs juttu se oli mitä piti sanoo. Sitte se stressas siitä hyvän aikaa ja jonku ajan päästä sano et se tykkää musta. Arvasin siis kyllä et se tykkää musta ei vaa ollu ballz sanoo sille.
Sitte joku viikko myöhemmin tuli semmonen todellisuus siitä kuinka long distance ei olis kivaa blah blah blah. Joo ei siinä juteltii jonku aikaa mitä tehään tulevaisuudessa. Sitte se ehotti et voitais olla best friends ja mä olin vaa et, yea why not, mitä siinä menettää, kuitenki se on varmaa ainut ihminen jolle oon selittäny jotai mun ongelmii ja toiste päin.
Nytte tossa joku aika sitte mä kävin sen luona näkemässä sitä, sillo ei tapahtunu mitään ihmeellistä, mut kaikki meni 100% hyvin ja oli kivaa yk yk.
Nytten on semmoinen tilanne, että ollaan molemmat mökillä, ja en oo vielä kysyny siltä mut oon aatellu et voitas varmaa nähä taas vielä ennen ku koulut alkaa.
Eli ongelma tässä on nyt se, että. Mä ajattelen sitä ihmistä KOKO AJAN. Idk onko et on jääny tunteita joilla ei pitäis enää olla merkitystä, vai mitä. Mutta koko ajan pyörii mielessä kaikki, pelko ettei se haluu olla ees kavereita, pelko ettei nähä enää, pelko ettei se haluu nähä ku kysyn, pelko siitä miten paljon voidaan nähä ku koulut alkaa… Mietin vaan liikaa enkä saa ajatuksia muualle. Haluisin vaa olla nyt sen kaa, nähä sitä useemmin, jne.
Pyörii vaa kaikki mielessä, en ees tiiä mikä varsinaisesti, mutta joku. Aika menee hitaasti, haluisin vaa mielenrauhan…
Joo eli siinä oli upea romaani, jos osais joku auttaa olis iha kiva:D
