YK:n lapsen oikeuksien sopimus
Tiedätkö sinä, mitkä ovat lapsen oikeudet tai YK:n lapsen oikeuksien sopimus?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, jonka toimeenpanoon valtiot sitoutuvat ratifioimalla, eli hyväksymällä virallisesti oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Esimerkiksi Suomessa eduskunta hyväksyy sopimuksen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus hyvään elämään. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea, mahdollisuuden oppia ja kasvaa kannustavassa ympäristössä.
Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu, eli virallisesti hyväksytty ihmisoikeussopimus.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991 ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Sopimuksen periaatteet – syrjimättömyys, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen – sitovat kaikkia sopimusvaltioita.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa, eli kohtaa.
Oikeus mielipiteeseen ja tulla kuulluksi – Artikla 12.
1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.
Oikeus mielipiteen ilmaisuun ja tiedonsaantiin – Artikla 13
1. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.
2. Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä: a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre public), tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi.
Lapsen oikeus yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen – Artikla 15
1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen.
2. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita rajoituksia kuin sellaisia, jotka ovat säädettyjen lakien mukaisia ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansalliselle ja yleiselle turvallisuudelle, yleiselle järjestykselle (ordre public), väestön terveyden tai moraalin suojelemiselle tai muiden ihmisten vapauksien tai oikeuksien suojelemiselle.
Oikeus riittävään elintasoon: Lapsen kehityksen tukeminen ja vanhempien velvollisuudet – Artikla 27
1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
2. Vanhemmilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla on ensisijainen velvollisuus kykyjensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet.
3. Sopimusvaltiot ryhtyvät kansallisten olosuhteidensa ja varojensa mukaisesti tarpeellisiin toimiin tukeakseen vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia tämän oikeuden toteuttamisessa sekä antavat tarvittaessa aineellista apua ja tukevat ohjelmia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen.
4. Sopimusvaltiot pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin turvaamaan lapsen elatusmaksujen saannin vanhemmilta tai muilta lapsesta taloudellisessa vastuussa olevilta niin sopimusvaltiossa kuin ulkomailtakin. Erityisesti silloin kun lapsesta taloudellisessa vastuussa oleva asuu eri maassa kuin lapsi, sopimusvaltiot edistävät kansainvälisiin sopimuksiin liittymistä tai niiden tekemistä sekä muiden asianmukaisten järjestelyjen tekemistä.
Lapsen oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja kulttuuriin – Artikla 31
1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.
2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.
Nuortennetin TET-harjoittelijan tekemä testi lapsen oikeuksista. Testaa tietosi!
On hyvä tietää omista oikeuksista ja ymmärtää niiden pohjimmainen tarkoitus laajemmin.
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus tarkoittaa opetusta ja kasvatusta, jonka tavoitteena on opettaa ihmisille tietoja, taitoja ja arvoja, joita tarvitaan demokraattisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa elämiseen. Osana demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta tutustutaan esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, sananvapauteen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen ja:
-
opitaan tuntemaan omat oikeudet ja velvollisuudet.
-
opitaan käyttämään empatiaa, kriittistä ajattelua ja kykyä ratkaista ristiriitoja rauhanomaisesti.
-
opitaan näkemään rikkomuksia ihmisyyttä vastaan.
Järjestöjen vapaaehtoistoiminta on yksi konkreettinen tapa tehdä lapsen oikeuksista totta jokaisen nuoren arjessa. Nuoret saavat osallistua toimintaan omana itsenään, kertoa mielipiteitään ja vaikuttaa. Sinäkin voit lähteä mukaan Nuortennetin vapaaehtoiseksi vaikka heti! Toimimme täysin digitaalisesti. Lue lisää tämän sivun linkeistä alla, ja lähetä hakemus.
Miten digitaalisuus vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen?
Elämämme on digitaalisuuden läpileikkaama. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki normaaliin elämään kuuluvat asiat ja toiminnot ovat kokonaan tai osittain digitaalisia. Elämme yhdessä teknologian kanssa koko ajan. Opiskelu, vapaa-aika ja työ ovat yhteydessä digitaalisiin ympäristöihin. Tätä ajatusta vasten pitää siis miettiä myös lapsen oikeuksien toteutumista digitaalisissa ympäristöissä ja palveluissa.
Lapsen oikeuksien toteutumista tukevat: Pelit, videot, musiikki ja muut digitaaliset palvelut antavat lapsille uusia tapoja harrastaa ja viihtyä. Yhteyttä tärkeisiin ihmisiin, kuten perheeseen, ystäviin ja matalan kynnyksen auttaviin palveluihin on helppo pitää digitaalisten laitteiden avulla. Opiskelu ja uuden oppiminen digitaalisten materiaalien ja alustojen avulla ovat auttaneet kaikkien pääsyä sivistyksen pariin.
Lapsen oikeuksien toteutumista eivät tue: Nettikiusaaminen, grooming, haitallinen sisältö ja vihapuhe ovat merkittäviä uhkia lapsen oikeuksien toteutumiselle. Altistuminen väkivaltaiselle tai seksuaaliselle sisällölle vahingoittaa lapsen kehitystä laajasti ja estää lapsia tai nuoria osallistumasta heille tärkeisiin asioihin. Pelko, turvattomuus ja ryhmästä ulossulkeminen eivät edistä lapsen oikeuksien toteutumista.
Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikko on 17.11.-23.11. ja teemana on ”jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi”. Miten tää oikeus toteutuu sulla arjessa? Kuunnellaanko sun mielipidettä tarpeeksi ja onko sulla joku yhteisö, mitä oot osana?
Entä miten tietonen olet ylipäätään lapsen oikeuksista? Toivon, että niistä on puhuttu ja puhutaan.
Kerro sun mielipide ja näkökulma lapsen oikeuksista, ja mahdollisista kokemuksista jos haluat :)
En oikein edes itse ole ikinä tajunnut, että mitä järkeä on lasten oikeuksien päivässä, kun aina vain kaikki sanoo, että silloin lasten äänet pääse paremmin kuuluviin, eikä mitään muuta, mutta kyllähän joka ikinen päivä myös lapsia pitäisi kuunnella.
Siis olen itsekin lapsi / nuori, ja saan mielestäni ainakin omassa perheessäni ja muutamissa muissakin paikoissa saan ääneni hyvin kuuluviin, eli mihin edes lasten oikeuksien päivää edes tarvitsee?
Voisiko joku sivistää minua vähän, ja kertoa, mitä muuta lasten oikeuksien päivään kuulu, kuin se, että lapset saisi äänensä paremmin kuuluviin?
Mä ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat, ja ihana kuulla, että sun arjessa lapsen oikeudet toteutuvat niin hyvin, ettei sun oo tarvinnut edes miettiä niitä.
Lapsen oikeuksien viikko ei oo pelkästään sitä, että lapsen ääni kuuluu enemmän tietyllä hetkellä, vaan kyse on myös siitä, että muistutetaan kaikkia yhteiskunnassa, kuinka tärkeää on kuunnella lapsia ja nuoria jatkuvasti, ei vain silloin, kun se on teeman mukainen päivä tai viikko.
Lapsen oikeuksien päivän tavoitteena on nostaa esiin myös niitä paikkoja ja tilanteita, joissa kaikkia lapsia ei kuunnella. Se on muistutus siitä, että lapsilla on oikeus tulla kuulluiksi, oli tilanne mikä tahansa. Se ei oo vaan yksilöiden perheiden tai tuttavapiirien asia, vaan yhteiskunnan kokonaisvaltainen vastuu.
Ja kun puhutaan lasten oikeuksista, niin ne ei rajoitu vaan siihen, että saa sanoa oman mielipiteensä. Lapsilla on oikeus myös suojeluun, tasa-arvoon, koulutukseen ja moniin muihin asioihin. Lapsen oikeuksien päivänä nostetaan esiin myös nää oikeudet, joita ei aina muisteta tai toteuteta täydellisesti.
Vaikka sun arjessa mielipidettäsi kuunnellaan, kaikilla ei ole sama tilanne. Tän päivän tarkotuksena on muistuttaa, että kaikilla lapsilla on oikeus kuulua ja tulla kuulluksi. Erityisen tärkeänä ovat kehitysmaiden ja vähävaraisten perheiden lapset.
Toivottavasti tämä selvensi asiaa!