Siirry sisältöön
Nuorten tekemät jutut

Kuvauksia harrastuksista

Arjen keskellä on hyvä saada opiskeluun ja työelämään liittyviä stressaavia asioita pois mielestä. Se ei välttämättä ole kaikille helppoa, mutta yleensä jokaisella on oma tapansa rentoutua ja irtautua arjesta. Yksi tällaisista asioista henkilökohtaisesti minulla on urheileminen. Siitä on ollut hyötyä pienestä pitäen ja se on tuonut paljon energiaa ja hyvinvointia normaaliin arkeen.

Nykyään on monia eri mahdollisuuksia harrastaa. Harrastuksen ei kuitenkaan tarvitse aina olla urheilua tai kovin totistakaan. Se voi olla ihan vaan musiikin kuuntelua tai pelailua kavereiden kanssa. Itsellä harrastukset ovat aina kuitenkin kallistuneet urheilun suuntaan, ja myös melko totiseen sellaiseen. Nykyään kuitenkin suurena esteenä monille lapsiperheille on kilpaharrastusten kalleus. Jääkiekko on hyvä esimerkki tässä, sillä sen kausimaksut saattavat nousta vuodessa varusteiden kera lähelle 10 000 €.

Omat harrastukseni ovat pyörineet aina palloilulajien ja joukkuelajien ympärillä. Minun ensimmäinen harrastukseni olikin jääkiekko, jonka aloitin 5-6 vuotiaana pienen kannustuksen voimin. Nykyään harrastuksia aloitetaan vieläkin nuorempana, mutta minusta tuo ikä on jo tarpeeksi varhainen harrastuksen aloittamiseen. Jääkiekko on varmasti monille tuttu vauhdikas joukkuelaji. Päällimmäisinä syinä tämän harrastuksen aloittamiseen olivat varmasti hauskanpitäminen ja ajan käyttäminen järkevään tekemiseen. Tällaisena digitalisoituneena aikana harrastuksista on tullut entistä tärkeämpiä, sillä on hyvä saada jotain vastinetta ruudun tuijottamiselle.

Jääkiekon aloitettuani luonnollisesti kenttäpelaajana se ei tuntunutkaan omalta jutulta. Laji itsessään kiinnosti, muuta halusin jonkun asian muuttuvan, joten vuosien jälkeen vaihdoin maalivahdiksi. Maalivahdin rooli jääkiekossa onkin ihan erilainen kenttäpelaajiin verrattuna. Se on kuin yksilölaji joukkuelajissa. Oikean paikan löytäminen joukkueen sisällä kasvattikin motivaatiota suuresti, jonka seurauksena myös tulosta syntyi.

Jääkiekon lisäksi olen pelannut myös koripalloa kilpatasolla noin neljä vuotta. Koripallo on monille tuntemattomampi laji. Vaikka useat tietävätkin lajin idean, niin säännöistä löytyy aina jotakin uutta. Koripallo tulikin aloitettua hieman vanhempana, ja se on ollut mukava lisäys arkeen. Se on auttanut saamaan ajatuksia pois kouluasioista ja antanut energiaa arkeen. Joukkuelajina näiden molempien lajien parhaimmat puolet liittyvätkin yhdessä tekemiseen. Harrastusten ulkopuolelle saa kavereita harrastuksesta, sekä mukavalla porukalla on kiva pelata. Koripalloon kiinnostus lähti myös kavereiden kautta, sillä hyvät kaverinikin pelasivat sitä ja tahdoin totta kai itsekin kokeilla.

Koripallo luo myös tietynlaisen kulttuurin sitä harrastavien ihmisten ympärille. Näitä vaikutuksia on tullut erityisesti Pohjois-Amerikan suunnilta. Koripallon mukana tulee usein musiikkimaun ja vaatetyylin muuttuminen sille ihanteelliseen tyyliin. Esimerkiksi rap-musiikki on yleistä koripalloa pelaavien keskuudessa. Tällainen omanlaisensa yhteisö ja kulttuuri on mielestäni kiinnostavaa, ja se houkuttelee yhä useampia ihmisiä lajin pariin.

Lukio aikoina itseäni on alkanut kiinnostaa myös karting. Karting eroaa aikaisemmista lajeistani todella paljon, sillä se on täysin yksilölaji ja välineurheilua. Karting kehittää käsi-silmä koordinaatiota, sekä ulkorata ajamisessa kehittyvät keskivartalo ja niskalihakset g-voimien vuoksi. Kartingia on hauska ajaa huvin vuoksi, mutta kunnon kilpa-ajaminen kiehtoo itseäni huomattavasti enemmän. Karting on kuitenkin tunnetusti yksi tyyriimmistä harrastuksista mitä löytyy, joten kilpatasolla ajaminen on melko hankalaa. Kartingin parissa on kuitenkin mahdollista oppia lisää autoista ja niiden huoltamisesta, joka voi parhaimmillaan harjoittaa vaikkapa tulevaan ammattiin.

Aiheeseen liittyvät

Osallistu

Apua ja tukea

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Back to top