Oikeesti kukaaaan ei ymmärrä mua. Ei sitten kukaan! Mun vanhemmat ei anna mun ladata mitään mun puhelimelle ja ne ei yhtään tiedä miltä musta tuntuu. Mun yks kaveri ei tajua miten mun kotona menee ja kysyy multa koko ajan ”miks et vastaa mun viesteihin?” ”Miks sulla ei oo snäppii?” ”Miks et saa tulla kauppaan meidän kaa?” MITÄ VITSIÄ NE KAIKKI HALUAA MULTA? Vanhemmat sanoo et oon muuttunut kaverit ei ymmärrä jotkut kokeet menee ihan pskasti. Ainoo keille oon puhumassa on mun lemmikki kala. Miks multa vaaditaan niin paljon? Enkä oo tod menossa juttelee kenenkään kuraattorin kanssa kun kaikki sit luulee et oon joku sairas. -Mun on ihan pakko tietää oonko kestämässä tätä kaikkee yksin. Mun on pakko saada tietää et jollakin muulla on sama tilanne. EI MITÄÄN LOHDUTUKSIA!! :((
Hei!
Kiitos viestistäsi! Jos on kurja olo ja tuntuu, ettei kukaan ymmärrä, niin silloin ymmärrettävästi toivoo, että saisi vertaistukea ja tietäisi, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Olipa siis hyvä, että laitoit tänne viestiä!
Kirjoitit, että vanhempasi eivät anna ladata puhelimelle mitään sekä samalla kaverisi eivät ymmärrä, miten sinulla kotona menee ja miksi sinulla ei esimerkiksi ole Snäppiä. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja, mutta joskus voi olla niin, että niistä voi olla itse eri mieltä ja toivoisi, että voisi saada joustoa. Vanhemmat ovat varmasti ajatelleet, että rajat ovat sinun parhaaksesi, mutta samalla sinä ehkä koet jääväsi ulkopuoliseksi kavereistasi. Oletko yrittänyt kertoa vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu? Joskus voi tuntua siltä, että vanhemmat eivät ymmärrä ollenkaan, mutta sinulla on silti oikeus kertoa omista ajatuksistasi.
Se voi tuntua myös ikävältä, jos kaverit eivät yhtään tiedä tai ymmärrä, miten sinulla oikeasti menee. Oletko pystynyt heille selittämään, miksi et esimerkiksi vastaa aina viesteihin tai et pääse kauppaan heidän kanssaan? Kavereilla saattaa olla erilaiset rajat ja joskus voi joissakin asioissa tuntua, että kavereilla ei ole yhtä tiukat rajat kuin itsellä. Kaverit taas saattavat kokea ihan samalla tavalla jonkun muun asian kohdalla.
Olet tässä viestissäsi osannut taitavasti kertoa, mitkä asiat sinua harmittavat. Jos on mielenpäällä asioita, niin niistä on tärkeää jutella jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Mainitsit viestissäsi, että et halua mennä juttelemaan kuraattorille. Ymmärrän hyvin, että kuraattorille jutteleminen voi mietityttää. Siinä ei ole kuitenkaan mitään hävettävää, jos joskus menisikin kuraattorille juttelemaan, eikä se tarkoita sitä, että olisi mitenkään sairas. Kuraattorille voi mennä juttelemaan tosi monenlaisista asioista. Kuraattorille voi mennä juttelemaan esimerkiksi, jos koulussa on vaikeaa, tai jos kaveri- tai perhesuhteet mietityttävät.
Jos haluat jutella nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palveluissamme voi jutella mistä tahansa mielenpäällä olevasta asiasta. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Uskon, että et ole yksin ajatustesi kanssa!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
Moi oon 13-v tyttö:) mul on samanlaisia kokemuksia mä tuun lestadiolaisesta perheestä vanhemmat on TOSI uskonnolisia eikä ne anna mun hankkia
-lävistyksiä
-snäppiä
-tiktokkia
-tai edes MEIKATA
Puhumattakaan etten saa kuunella MITÄÄN EN MITÄÄN MUSIIKEJA
Välillä tuntuu että mun elämä on vaan paskaa☹️ Mut et oo yksin munki kaverit ei ymmärrä ja yks luokkalainen kertoo kaikille etten saa tehä mitään ja oon ”LeSTaa”
Hei!
Ymmärrän, että sinua harmittavat kaikki nuo säännöt, jotka erottavat sinut ystävistäsi. Kun odotat vielä muutaman vuoden, voit itse valita, mihin uskontokuntaan kuulut ja kuinka elämääsi elät, mikäli et silloin koe perheesi vakaumusta omaksesi.
Niin kauan kuin asut kotona vanhempiesi kanssa, on hyvä pysyä heidän kanssaan väleissä. Pystytkö kuitenkin keskustelemaan näistä kaikista säännöistä heidän kanssaan? Tietävätkö he, mitä niistä ajattelet tai miten ne vaikuttavat sinun ystävyyssuhteisiisi? Toivottavasti pysytte juttelemaan niistä rauhallisesti ilman riitaa, vaikka ne sinua kovasti sapettavatkin.
Mietin sellaista, että tilannetta ystävien kanssa voisi helpottaa rehellisyys ja avoimuus. Jos kerrot heille, millaisia sääntöjä teillä on ja mitä niistä itse ajattelet, luuletko että se voisi lisätä ymmärrystä sinua kohtaan? Uskoisin, että he voisivat olla hyvinkin myötätuntoisia sinua kohtaan. Asiassa ei ole mitään hävettävää – monilla nuorilla on kotiin liittyviä asioita, joista he eivät pidä tai mielellään puhu, vaikka moni varmasti saisi ystäviltään osakseen sympatiaa, jos uskaltautuisivat kertomaan niistä avoimesti.
Jos haluat jutella asiasta lisää, olemme täällä langan / yhteyksien päässä joka ilta. Meille voi soittaa numeroon 116 111 arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Täällä Nuortennetissä meillä on joka ilta klo 17-20 chat sekä nettikirjepalvelu. Kaikki nämä ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.
Toivottavasti sinulla on myös mukavia asioita elämässäsi!
Terveisin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä