Siirry sisältöön
Ehkä voin auttaa..?

Oikeesti kukaaaan ei ymmärrä mua. Ei sitten kukaan! Mun vanhemmat ei anna mun ladata mitään mun puhelimelle ja ne ei yhtään tiedä miltä musta tuntuu. Mun yks kaveri ei tajua miten mun kotona menee ja kysyy multa koko ajan ”miks et vastaa mun viesteihin?” ”Miks sulla ei oo snäppii?” ”Miks et saa tulla kauppaan meidän kaa?” MITÄ VITSIÄ NE KAIKKI HALUAA MULTA? Vanhemmat sanoo et oon muuttunut kaverit ei ymmärrä jotkut kokeet menee ihan pskasti. Ainoo keille oon puhumassa on mun lemmikki kala. Miks multa vaaditaan niin paljon? Enkä oo tod menossa juttelee kenenkään kuraattorin kanssa kun kaikki sit luulee et oon joku sairas. -Mun on ihan pakko tietää oonko kestämässä tätä kaikkee yksin. Mun on pakko saada tietää et jollakin muulla on sama tilanne. EI MITÄÄN LOHDUTUKSIA!! :((

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi! Jos on kurja olo ja tuntuu, ettei kukaan ymmärrä, niin silloin ymmärrettävästi toivoo, että saisi vertaistukea ja tietäisi, ettei ole yksin ajatustensa kanssa. Olipa siis hyvä, että laitoit tänne viestiä!

Kirjoitit, että vanhempasi eivät anna ladata puhelimelle mitään sekä samalla kaverisi eivät ymmärrä, miten sinulla kotona menee ja miksi sinulla ei esimerkiksi ole Snäppiä. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja, mutta joskus voi olla niin, että niistä voi olla itse eri mieltä ja toivoisi, että voisi saada joustoa. Vanhemmat ovat varmasti ajatelleet, että rajat ovat sinun parhaaksesi, mutta samalla sinä ehkä koet jääväsi ulkopuoliseksi kavereistasi. Oletko yrittänyt kertoa vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu? Joskus voi tuntua siltä, että vanhemmat eivät ymmärrä ollenkaan, mutta sinulla on silti oikeus kertoa omista ajatuksistasi.

Se voi tuntua myös ikävältä, jos kaverit eivät yhtään tiedä tai ymmärrä, miten sinulla oikeasti menee. Oletko pystynyt heille selittämään, miksi et esimerkiksi vastaa aina viesteihin tai et pääse kauppaan heidän kanssaan? Kavereilla saattaa olla erilaiset rajat ja joskus voi joissakin asioissa tuntua, että kavereilla ei ole yhtä tiukat rajat kuin itsellä. Kaverit taas saattavat kokea ihan samalla tavalla jonkun muun asian kohdalla.

Olet tässä viestissäsi osannut taitavasti kertoa, mitkä asiat sinua harmittavat. Jos on mielenpäällä asioita, niin niistä on tärkeää jutella jollekin luotettavalle ja turvalliselle aikuiselle. Mainitsit viestissäsi, että et halua mennä juttelemaan kuraattorille. Ymmärrän hyvin, että kuraattorille jutteleminen voi mietityttää. Siinä ei ole kuitenkaan mitään hävettävää, jos joskus menisikin kuraattorille juttelemaan, eikä se tarkoita sitä, että olisi mitenkään sairas. Kuraattorille voi mennä juttelemaan tosi monenlaisista asioista. Kuraattorille voi mennä juttelemaan esimerkiksi, jos koulussa on vaikeaa, tai jos kaveri- tai perhesuhteet mietityttävät.

Jos haluat jutella nimettömästi luotettavan aikuisen kanssa, niin meidän ilmaiseen Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi soittaa. Voit tulla juttelemaan myös chattiin tai kirjoittaa nettikirjeen. Palveluissamme voi jutella mistä tahansa mielenpäällä olevasta asiasta. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

Uskon, että et ole yksin ajatustesi kanssa!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: En vaa jaksa enää jaksaa

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top