Moi oon tyttö (en kerro ikääni) Tosiaan en tiiä miten tän nyt alottaisin. Mun on ollut jo pitkään tosi vaikeeta hyväksyy itteni, varsinki oma kroppa, jonka takii oon alkanu pelkää välillä syömistä. Joskus on silleen että oon syömättä melkee koko päivän ja sitte sen jälkeen muutaman päivän päästä alan ahmimaan, tai siltä musta ainakin tuntuu. Herkkujen kanssa on ihan sama juttu. Koen aina tosi huonoo omatuntoo ku oon syöny, alan välil jopa itkee ja sit alan tekee joskus jotain treenejä et korvaisin ne mun ”liika” syömiset. Oon myös ahmimisen jälkee joskus yrittäny oksentaa, mutten oo pystyny koska mulla on emetofobia. En uskalla tai haluu avautuu tästä kellekkää mun tutulle enkä varsinkaa perheelle, koska muo hävettää tosi paljon ja aattelen et joutuisin johonki hoitoon yms. Jos jaksoit lukee tänne asti nii voiks joku kertoo voiko samaistuu tähän mitä mä kerroin tänne. Tai jos on jotai muuta sanottavaa millä muo vois auttaa. Tai jos sulla on jotain omii kokemuksii tähä aiheeseen liittyen. Kuuntelisin mielelläni💗.
Hei,
Kiitos viestistäsi! Hienoa, että olet lähtenyt hakemaan vertaistukea itsellesi. <3
Oli kurja lukea vaikeista ajatuksistasi ja syömisen kanssa koetuista haasteistasi. Kuulostaa siltä, että syömiseen liittyvät asiat vaikuttavat hyvin paljon ajatuksiisi tällä hetkellä ja on ikävä kuulla, että sinulla on ollut vaikeuksia hyväksyä itseäsi. Syömiseen liittyvät haasteet ovat harmillisen yleisiä, mutta niihin on onneksi mahdollista saada apua!
Ymmärrän, että asiasta ei välttämättä uskalla avautua läheisilleen ja asiaan voi liittyä häpeääkin, vaikka tietenkään mitään hävettävää ei olekaan. Olisi kuitenkin tärkeää, että asian kanssa ei jäisi yksin ja saisi itselleen apua, jotta oma vointi lähtisi menemään parempaan päin.
Olet ollut jo todella rohkea, kun olet kirjoittanut ajatuksiasi tänne ja on hienoa, että tunnistat omat vaikeat ajatuksesi syömiseen liittyen. Haluaisin kuitenkin vielä kannustaa sinua kertomaan jollekin luotettavalle aikuiselle. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle erilaiset syömiseen liittyvät haasteet ovat tuttuja ja hän osaa olla tukenasi tässä. Myös oman paikkakunnan terveyskeskuksesta on mahdollista saada apua.
Jos haluat purkaa ajatuksiasi anonyymisti, niin myös meidän Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) voi aina soittaa! Meillä on myös chat ja nettikirjepalvelu. Kaikki palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja ilmaisia. https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
Olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena kuin olet. <3
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
