Moi. ajattelin kertoa asiasta jos toisestakin jotka osikseen vaivaamvat minua. (olen -98 poika jos helpottaa)
1)kaikki alkaa ala-asteelta… kun tuolloin kun vietin aika paljon aikaa kavereiden kanssa ,kuten tiedätte? lopulta en voinut uskoa hänen sanomisiaan koska oli paljastunut että hän oli valehdellut monista asioista ja menetin luottamuksen häneen ja nyt myöhemmin 9.lk olen huomannut että en voi luottaa ”vieraisiin” ihmisiin. en voi uskoa että joku tarkoittaisi oikesti sanomisillaan jotain hyvää tai esim tykkäisi minusta…
2)ennen tosiaan olin pirteä ja vietin paljon aikaa ulkona jne. mutta nykyään kaikki tuntuu melkein ylitsepääsemättömän raskaalta enkä jaksa tehdä enää mitään. motivaatio 10 vuotiseen harrastukseen (jalkapalloon) on kadonnut. koulussa vaikutan iloiselta jne mutta jos saa hetken hengähtää ja miettiä koko elämä tuntu olevan syvältä. en koe että minulla olisis kavereita. joo on harrastus mutta en koskaan käy kenenkään luona eikä kukaan soita ikinä minulle. elämä tuntuu tylsältä. kaikki päivät samaa. öisin saattaa mennä tunti tai jopa pari etten saa unta ja seuraavan päivän olen väsynyt. voisiko kyseessä olla jonkin sortin masennus tai jotain muuta????
3)olen miettinyt miten kertoisin ihastukselleni mutta koska olen ujo niin en uskalla. eniten ”pelkään” että hän antaa ”pakit” ja juttu leviää ja sitten ollaan kusessa. apuja tähän D:
sori tekstin paljous!! :)))
Kuulostaa ainakin vähän masennukselta. Itselläni masennus alkoi samaan tyylii., enkä hankkinut apua, vaikka sitä tarvitsin. Oma neuvoni olisi että kävisit juttelemassa terkkarille tai vielä parempi olisi psykologi. Jos et kerro jollekin asiasta, masennus (jos se sitä on) voi pahentua ja sitä on sitten aina vain hankalampi hoitaa. Itse tiedän sairauden/ongelman hankaluuden enkä toivo kenellekään samaa. Jos yrittää jo tuossa vaiheessa estää masennuksen, sinulla on aina paljon paremmat mahdollisuudet :)
Vinkkili tuohon tyttö ongelmaan olisi että vain kerrot hänelle miten tunnet. Toki aina on vaara että saat pakit, mutta aina ei voi onnistua, eikä syy silti ole sinun!
Koita pärjäillä ja toivottavasti puhut edes jollekin aikuiselle pahasta olostasi :)
Moi:)
1) Mulle on käynyt ihan samalla tavalla. Menetin luottamukseni todella hyviin ystäviini ja sen jälkeen en pystynyt enää luottaa muihin ihmisiin. Uskoin, että hyviä ihmisiä ei löydy mistään ja, että kaikki ovat samlaisia kuin entiset ystäväni. On ihan normaalia, ettet luota enää toisiin ihmisiin menetettyään ystäväsi luottamuksen.Ehkä uskot kaikkien ihmisten olevan valehtelijoita, koska ystäväsi valehteli sinulle. Se on täysin ymmärrettävää.
Mutta kuuntele, täs maailmassa on hyviä ihmisiä. Niitä jotka ovat todellisia ystäviä. He tulevat vielä joskus vastaan.
Mulla tuli vastaan uusia ystäviä, jotka oli niitä todellisia ystäviä ja se avasi silmäni. Tajusin, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä ilkeitä kuin entiset ystäväni. Maailmassa on hyviä ihmisiä.
Toivon, että löydät ihania ihmisiä ympärillesi. Siihen sattaa mennä aikaa, että taas luottaa muihin ihmisiin, mutta ajan kanssa uskon luottamuksen palautuvan:).
2)Tunteet joita käyt läpi johtuvat aika varmasti siitä, että olet yksinäinen. Itse tunsin samalla tavalla kuin sinä kun minulla ei ollut ystäviä. Kaikki tuntui raskaalta. Opiskelukin meni huonosti. Olin hyvin yksinäinen.
Ihmissuhteet vaikuttavat ihmisten mielialaan paljon. Mutta kyseessä voi olla lievä masennuskin. Yksinäisyyskin voi aiheuttaa masennusta.
Voisit mennä vaikka juttelemaan vanhemmillesi näistä mieltä painavistasi asioista. Voit myös mennä koulusi kuraattorille tai terveydenhuoltajalle puhumaan jos haluat. Siksi on hyvä olla ihmissuhteita. yritä löytää ystäviä vaikka jonkun uuden harrastuksen kautta. Tai ehkä koulustasi?. Ehkä jalkapallojoukkueestasi lötyisi sinulle ystäviä?.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivon, että löydät uusia hyviä ystäviä:). Voimia<3
T: -98 tyttö
Moi:)
1) Mulle on käynyt ihan samalla tavalla. Menetin luottamukseni todella hyviin ystäviini ja sen jälkeen en pystynyt enää luottaa muihin ihmisiin. Uskoin, että hyviä ihmisiä ei löydy mistään ja, että kaikki ovat samlaisia kuin entiset ystäväni. On ihan normaalia, ettet luota enää toisiin ihmisiin menetettyään ystäväsi luottamuksen.Ehkä uskot kaikkien ihmisten olevan valehtelijoita, koska ystäväsi valehteli sinulle. Se on täysin ymmärrettävää.
Mutta kuuntele, täs maailmassa on hyviä ihmisiä. Niitä jotka ovat todellisia ystäviä. He tulevat vielä joskus vastaan.
Mulla tuli vastaan uusia ystäviä, jotka oli niitä todellisia ystäviä ja se avasi silmäni. Tajusin, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä ilkeitä kuin entiset ystäväni. Maailmassa on hyviä ihmisiä.
Toivon, että löydät ihania ihmisiä ympärillesi. Siihen sattaa mennä aikaa, että taas luottaa muihin ihmisiin, mutta ajan kanssa uskon luottamuksen palautuvan:).
2)Tunteet joita käyt läpi johtuvat aika varmasti siitä, että olet yksinäinen. Itse tunsin samalla tavalla kuin sinä kun minulla ei ollut ystäviä. Kaikki tuntui raskaalta. Opiskelukin meni huonosti. Olin hyvin yksinäinen.
Ihmissuhteet vaikuttavat ihmisten mielialaan paljon. Mutta kyseessä voi olla lievä masennuskin. Yksinäisyyskin voi aiheuttaa masennusta.
Voisit mennä vaikka juttelemaan vanhemmillesi näistä mieltä painavistasi asioista. Voit myös mennä koulusi kuraattorille tai terveydenhuoltajalle puhumaan jos haluat. Siksi on hyvä olla ihmissuhteita. yritä löytää ystäviä vaikka jonkun uuden harrastuksen kautta. Tai ehkä koulustasi?. Ehkä jalkapallojoukkueestasi lötyisi sinulle ystäviä?.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivon, että löydät uusia hyviä ystäviä:). Voimia<3
T: -98 tyttö
1) tässä mulle on käyny samoin. Mun kaveri oli jo pitkään
valehellu kaikesta esim. Jostai mitä sillä on mut pyysin et se
näyttää sen ni sillä ei ollu sitä. Siis esimerkiksi noin.
Lisäks se on kaikille muille kiltti ja mulle aina ilkee
ja vihanen. Yritän vaa olla välittämättä siitä ja ettii
parempaa seuraa ittelleni. Suurimman osan mun kavereistaki
oon menettäny koska se mun kaveri kierteli puhumassa
musta kaikkee pahaa. Ymmärrän sun tilanteen jokseenki
koska mulla vieläki nykyään sama tilanne