Heii :) Tuota oon 09 tytsy ja tuota…
Mulla todettiin ahdistushäiriö viime vuonna. (Todettiin myös masennus ja yks juttu joka on tosi arka aihe mulle, en haluu puhuu siitä.) (Ja muuten noi jutut ois pitäny diagnosoida jo kolme vuotta aiemmin mut ei sillon välitetty 🙄😭) No siis mä en oikein ymmärtänyt silloin miksi mulla olis AHDISTUSHÄIRIÖ. Mut nyt ymmärrän.
Nyt mua ahdistaa ihan kaikki. KAIKKI. Se, että syön, se etten syö. Se että oon liikaa puhelimella ja se että puhelimet on ees keksitty. Ylipäätään KAIKKI TÄSSÄ MAAILMASSA ahdistaa mua ihan vitun paljon. Mä kykenen tekee kaikkee normaalisti mut ahdistaa…
Nyt suon itselleni valitussession:
Kaikki on paskaa. Elämä on niin paskaa etten kestä. Suoraan sanottuna haluaisin vaan kuolla. Mut miten? En vaan pystyis tehdä 1tšar1a ja kaikki kipu ahdistaa. No siis kaikki ahdistaa kuten sanoin lol.
Sanokaa mulle ykskin asia josta EN KEKSIS mitään ahdistuksen aihetta. Saatte luetella kaiken mitä on olemassa ja mitä ei oo olemassa.
Jos kirjoittaisin kaikki mun ongelmat, niistä tulis kirja. Mut en mä mitään kirjaa oo kirjoittamassa koska oon niin vitun huono kirjoittamaan mitään. Mä rakastan kirjoittamista. Tai siis rakastin kunnes huomasin et musta ei oo mihinkään. Ehkä vaan olemaan avuksi joillekin ja valittamaan mut joo siinä kaikki.
Ps. Mun äitillä on selkeesti vihanhallintaongelmia (se ei suostu myöntää sitä) ja se on osasyy tähän kaikkeen mitä tunnen. Vihaan sitä ämmää VAIKKAKIN se on joskus ihana äiti 😭
Huh tuntuipa hyvältä kertoo tänne 🫢🩵 Kaikilla keskustelupalstoilla ei ikinä saa valittaa ja tälleen.. Hei kai täällä saa..? 🫢
Hei!
Hienoa, että kirjoitit! Tänne saa tosiaan kirjoittaa mitä vain (paitsi sääntöjen vastaisia tekstejä), joten oli hyvä, kun annoit tulla kaiken ulos! Toivottavasti saat tähän kirjoitukseen vastauksia myös muilta nuorilta.
Vaikka onkin tosi kurjaa, että sinua ahdistaa noin paljon, niin olen tosi iloinen, että aikuiset tietävät siitä ja saat siihen (ainakin toivon mukaan) apua ja opit elämään ahdistuksen kanssa, kunnes se alkaa toivottavasti jossain vaiheessa helpottamaan. Useinhan ahdistus kertoo, että joku asia pelottaa. Toivon siis, että pystyt jonkun ammattilaisen kanssa käsittelemään noita ahdistuksen tunteita ja tilanteita, joissa ahdistusta eniten esiintyy.
On myös tosi hyvä, että tiedostat ainakin yhden ahdistuksen syyn: äitisi käyttäytymisen. Asiasta on ilmeisesti puhuttu ainakin vähän, kun sanot ettei äitisi myönnä vihanhallintaongelmaansa. Se, että sinä saat apua siihen, että äitisi vihaisuus ahdistaa, ei tietenkään auta, jos tilanne kotona jatkuu samanlaisena.
Pystytkö juttelemaan asiasta äitisi kanssa vielä uudestaan? Jos se on hankalaa, niin voisitko kirjoittaa hänelle viestin, jossa kerrot, mitä asiasta ajattelet ja miten se sinuun vaikuttaa?
Olisi tosi hyvä jutella yhdessä siitä, miten sinä voit toimia niissä tilanteissa, joissa äitisi hermot menee, jotta et joutuisi kärsimään niistä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Onko sinun toisin sanoen mahdollista poistua tilanteesta ilman että äitisi seuraa sinua tai voitko antaa hänelle jonkun merkin, josta hän tietää menneensä liian pitkälle? Vaikka äitisi olisikin vihainen joistain asioista, olisi hyvä pystyä puhumaan niistä rauhassa ilman vahvaa tunnetilaa.
Olisi tosi tärkeää, että äitisi ja myös muut läheisesi tietäisivät, kuinka voisivat tukea sinua parhaiten. Mitä sinä heiltä toivoisit? Onko jotain, mitä perheesi tai ystäväsi voisivat tehdä, jotta sinun olisi helpompi olla? Kerro heille avoimesti, mitä heiltä toivot. Näin arki voisi helpottua ainakin vähän. Moni ympärilläsi saattaa varoa tekemästä mitään väärin ja toivoo voivansa toimia niin, että sinun olisi helpompi olla ja toimia arjessa.
Toivon sinulle ahdistuksesta huolimatta myös iloisia ja kauniita hetkiä päiviisi. Onneksi maailmassa on myös paljon hyvää ja kaunista!
Lämmöllä sinua ajatellen,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä