mä en tiiä en vaa jaksa enää, mua ahistaa ihan sikan ja masentaa ja v*tuttaa. Ekana mieles on mun kaveri tyttö johon oon ihastunu tosi syvästi, me mentii eri lukioon muy ei se mua haitannu ajattelin et nähtäis usein ku asutaan kuiteski lähellä toisiamme. No ei me nähä kertaakaan lukiob alun jälkeen me ei olla nähty soittelen sille lähetän viestei puhutaan faces sovitaan pv millo nähää mut se aina peruu. Sit toine ongelma on se et sil on jätkiä joista se tykkää, ja mä oon tyttö se on hetero ja tietää et mä oon bi mut uskoo myös et en tykkää siit sillai. Ja nii oon myös antanu sen ymmärtää koska sil on selkeesti noussu kusi päähä ku nyt kaikki jätkät huomio sitä ku seki oli yläasteel kiusattu niinku minäki olin. mut mua vaa ärsyttää ku se pitää mua itsestäänselvyytenä. ja tiiän et vaik seki tykkäis must ni en haluis alkaa sen kaa mitään koska se olis kauheeta sit ku toine jättää, haluun olla sen kaveri aina.
Sit toine oon masentunu ollu jo 2 v. [viestiä muokattu] tiiän et pitis mennä puhuu ammattilaiselle mut en vaa pysty tiiän et en pysty mä tiiän et valehtelisin sille. [viestiä muokattu]Mut en vaa jotenkaa pysty puhuu tutuille/ ammati-ihmisille täst vento vieraat tuntuu paremmalta vaihtoehdolt. [viestiä muokattu] vastatkaa joku pliis.
Hei,
Kirjoitit vakavasta asiasta, jonka selvittämiseen tarvitset aikuisen apua. Löytyykö lähipiiristäsi sellaista aikuista, jonka puoleen voisit kääntyä?
Kouluissa ja oppilaitoksissa tällaisia tilanteita varten on esimerkiksi kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori, jotka osaavat ja haluavat auttaa.
Voit myös soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, joka on auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20 (puhelu on maksuton) tai kirjoittaa Lasten ja nuorten nettiin. Tai käy tutustumassa nuortennetin sivuilta http://www.mll.fi/nuortennetti/ löytyviin ”aikuisen apua” – teksteihin.
