oon teiniikäinen joka miettii liikaa tulevaa ja on ressaantunu ja tarvii apua ja sitä saa jos itse uskaltaa ottaa toivon että kaikki kääntyy hyvin ja unelmista ja toiveista pidetään lujasti kiinni multa löyttyy rohkeuttakin mutta osaan olla ujokin uskon että ja toivon että tästä keväästä tulee hyvä ja just semmone mitä ajatteli olen ymmärtänyt että luotettavilta aikuisilta hoihin luottaa ja on avoin niin se kannattaa jutella ja saada apua ärsyttää jotenki ku yhtäkkiä noidankehä pyörii päässä joka sanoo kielteisiä ajatukasia että miten tää ny menee mutta sitten muistan mitä mulle on sanottu että niistä pääsee kiipeemällä ylös mulla on paljon asiaa!
