Terve, olen 16-vuotias poika pääkaupunkiseudulta. Nimeni ei ole Juhani; se on vain yleisin nimi Suomessa. Asun tällä hetkellä vanhempieni luona, ja isäni ja äitini asuvat vielä yhdessä. Tarvitsen apua päätöksenteossa siitä, olisiko minun kannattavaa muuttaa asumaan yksin, jos se olisi mahdollista. Syynä siihen, miksi haluaisin asua yksin, on se, että isäni kärsii alkoholiriippuvuudesta. Tämä johtaa usein siihen, että hän juo, kun äitini ei ole kotona. Joskus äitini huomaa, että isäni on juonut. Juominen tapahtuu joka päivä, ja siitä seuraa yleensä riitoja vähintään kahdesti viikossa. Tämä on saanut mielenterveyteni melko huonoon tilaan, ja itsetuhoiset ajatukset eivät ole olleet epänormaaleja näinä aikoina. Huomasin itse ongelman ja hain lyhytaikaista terapiaa, mikä auttoi todella paljon. Tästä on noin puoli vuotta.
Asiat eivät ole muuttuneet paljon. Ainoa syy, miksi saan varmasti ruokaa joka päivä, on se, että joudun uhkailemaan vanhempieni lastensuojelulailla. Ennen kuin tiesin lain olisi voinut olla öitä, jolloin menin nukkumaan ilman ruokaa. Minua ei ole koskaan fyysisesti koskettu, mutta samaa en voi sanoa mielenterveysongelmista. Kotona oleminen on rankkaa, ja tämä ei missään nimessä auta mielenterveysongelmiani. Haluaisin lisätä tähän, että terapia oli mahtavin kokemus elämässäni, ja sen jälkeen maailma näytti vihdoin värikkäältä.
Nyt haluaisin kysyä, mitä minun kannattaisi tehdä. Tulisiko minun asua kotona vielä noin 3 vuotta, koska olen selvinnyt näin pitkään ja ehkä selviän vielä kolme vuotta lisää? Vai pitäisikö minun muuttaa pois ja alkaa elää Kelan tuella, jos se on edes mahdollista 16-vuotiaalle? Vai pitäisikö minun ottaa yhteyttä johonkin sosiaalitoimeen?
Hei!
Kirjoitat isosta ja tärkeästä asiasta. Osaat tosi hyvin kuvailla tilannettasi ja olet toiminut tosi hienosti hakiessasi itsellesi apua. Hienoa, että lyhytterapiasta oli sinulle apua!
Kodin pitäisi tietenkin olla paikka, jossa koet olevasi turvassa ja jossa saat hoivaa ja huolenpitoa. Joskus se ei ole niin, vaan niin kuin itsekin hienosti kuvasit, siellä oleminen voi olla vahingoittavaa, vaikka perustarpeet tyydytettäisiinkin. Olen tosi pahoillani, että kotonasi riidellään ja olet joutunut menemään nukkumaan tyhjällä vatsalla.
Yksin asumisessa on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta siellä ei ole ketään, joka vahingoittaisi sinua. Mutta toisaalta ei ole myöskään seuraa eikä ketään, joka pitäisi sinusta huolta: kävisi kaupassa, auttaisi arkiaskareissa ja tekisi ruokaa. Jos vapaa-ajalla ei ole paljoa harrastuksia, voi illat ja viikonloput olla tosi yksinäisiä, mikä sekään ei ole ihmiselle hyväksi. (Paitsi, jos viihtyy yksin.)
Parasta olisi, jos kotiolosi saataisiin sellaisiksi, että sinun olisi hyvä olla siellä. Sellaisissa asioissa perheitä auttaa juurikin sosiaalitoimi. Sosiaalityöntekijät voisivat saada vanhempasi ymmärtämään, miten elämän kotona tulisi muuttua, jotta tuntisit olosi siellä turvalliseksi. Isäsi voisi päästä katkaisuun ja saisi siihen tukea.
Jotta saisitte apua, voisit tehdä itsestäsi lastensuojeluilmoituksen. Löydät lomakkeen tai puhelinnumeron googlaamalla kotikuntasi + lastensuojeluilmoitus. Toinen tapa on jutella asiasta koulusi kuraattorin kanssa. Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä voimme tehdä sinusta lastensuojeluilmoituksen, jos niin haluat. Siinä tapauksessa tule linjoille joku päivä ja kerro tästä toiveestasi. Päivystäjä kysyy tietosi ja teemme ilmoituksen puolestasi.
Jos kotioloja ei saada sinulle turvallisiksi, voi omilleen muuttaminen olla hyvä ratkaisu. Siinä sinua voisi auttaa kuraattori tai voisit käydä myös Kelan toimipisteessä kysymässä mahdollisista tuista. Heillä on myös netissä palvelua, kannattaa käytä katsomassa heidän nettisivunsa. Lisäksi joissain toiseen asteen oppilaitoksissa on asuntola, johon voisit muuttaa, mutta en tiedä onko se sinun kohdallasi mahdollista. Näistä asioista voi jutella esimerkiksi opon kanssa.
Jos haluat jutella asiasta lisää, voit milloin tahansa soittaa meille tai tulla chattiin juttelemaan. Lasten ja nuorten puhelin vastaa joka päivä numerossa 116 111 ja chattimme on auki joka ilta klo 17-20. Palvelumme ovat täysin maksuttomia ja anonyymejä.
Hienoa, että pidät itsestäsi huolta! Aurinkoisia kevätpäiviä ja tsemppiä kovasti! Olethan uudestaan yhteydessä, jos siltä tuntuu, olet tärkeä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä