niin en tiedä pitäiskö mennä terveyde hoitajalle tai jolleki
-ahistaa ja masentaa
-kaikki numerot laskee
-vanhemmat kyselee ku en oo kuulema oma itteni
-masennus testin koikeilin netistä sanos et pitäis mennä mut eihä niihi voi oikee luottaa
-koulu ei kiinnosta
-aamusi olo on et tekis mieli jäädä peito alle pimeää ja maailma jatkais matkaa ilma mua
mut sit jos meen puhuu jolleki kuunteleek se vai o vaa et ’joo ok aha sille siis’ jaa sit sanoo et normaalii nuorille et jatka vaa normaalii elämää menee ohi autakaa pliide
Jos sinulla on joku läheinen ystävä niin vietä paljon aikaa hänen kanssaan ja avaudu hänelle. Muuten terkka on ihan hyvä ponnahduslauta takaisin pinnalle :).
Mulla on ittellä aika tollasta samaa ollut koko kasiluokka.
Tsemppiä! =]
Heips!
Sun tilanteessa suosittelisin puhumista jollekkin aikuiselle :)
Koska uskon, että aikuinen, esimerkiksi kuraattori, voi todellakin olla ”96” ponnahduslauta takaisin normaaliin elämään. Kaikilla on aina välillä huonoja aikoja, mut niistä kyllä selviytyy! (:
Ja jos haluut, voithan käydä kysyy koulusi terveyden hoitajalta tai kuraattorilta apua, tai vaikka sanoa, että musta tuntuu nyt tosi pahalta. Ne kyllä osaa esittää lisäkysymyksiä ja auttaa.
VOIMIA!!
