mistäs minä aloittaisin…on niin paljon asiaa.mä en tiiä, mitä mä tekisin itseni kanssa.mun elämä on oikeesti pelkkää helvettiä. koulu ja koti…koulussa olen epäsuoisttu ja kotona mutsi vaan raivoaa kaikesta…mulla on hyvin vaihteleva mieliala.joskus on parempia ja joskus huonompia hetkiä.et voi tietääkkään, miten usein olin ollut jollain sillalla ja miettinyt, mitä ihme mua pitää vielä täällä.olisi vaan helppoa hypätä alas ja hukkua.mutta se, miksi nyt kirjoitan johtuu eräästä seikasta.kerran koulukuraattori halusi tavata minut. eikä se jäänyt yhteen kertaan. nytten pelkään, että lipsautan jotain, mitä en haluaisi vanhempieni tietävän.esim. kerron kuraattorille, että mutsi on seko. tietenkin kuraattori menee äitille tillittää, että kerroin sellaista.äiti raivoo kahta kauheammin ja heittää lopulta pihalle. tää mun juttu kuullostaa aika oudolta, mutta kysymys onkin:kerronko kuraattorille, mitä mulle oikeesti kuuluu? voinko luottaa, ettei se kerro? onko joku ollut vastaavassa tilanteessa?
vooi siihen luottaa, ei se saa kertoo! ja sanot sit sille miten paha olo sulla on ja että tulis vielä pahempi jos se sanois siit, ym.
Mun mielestä voit kuraattorille kertoo.. oikeesti.
Mitä mä oon kuullu, et opettajilla ja kuraattoril on semmonen joku (ennytmuistanimeä) ”hiljasolovelvollisuus” ettei niiden tarvi kertoa. Sry.. Olen huono selittämään.
Mut voithan sä sil sanoo, ettei pliis sais kertoo.. voit myös kertoo sitte mitä tapahtuis jos mutsis sais tietää.
toivottavast autto.
voimia !
kiitos tosipaljon kaikille, jotka ovat tähänmennessä vastanneet!:)
ja ne, jotka eivät ole vielä vastanneet,niin vastatkaa ihmeessä!jokaisen mielepide on tärkeä!
Vaitiolovelvollisuus. Ne rikkoo lakia, jos ne kertoo eteenpäin, vaikka pyydät olemaan kertomatta kellekkään. Esim. Mun oma äiti on terveydenhoitaja, niin se ei saa kertoa asiakkaistaan mitään, ei nimiä tai muuta.
Voimia ja jaksamista!
Heips!
Kuulostaa hankalaalta tilanteelta. Kannattais varmaan kummiskin koittaa jutella sille kuraattorille, sillä on tosiaan se vaitiolovelvollisuus. Se tarkottaa sitä että se ei mee soittaan sun mutsilles heti jos sanot sun mutsistas jotain. Musta olisi tärkeetä että sä voisit puhua niistä asioista jotka vaivaa sua. Jos susta tuntuu että et saa sanotuksi niitä suoraan kirjoita vaikka kirje. Kirje toimii usein hyvänä keskustelun avaajana.
Jos pystyisit selittään sille kuraattorille miltä susta tuntuu esim kun sun mutsis raivoo ja sit ehkä jossain vaiheessa kun ite haluut niin teillä vois ehkä olla yhteinen kokous missä äitikin on mukana. Vaihtoehtoja on monia.
Ehkä sun äiti ei vaan ymmärrä sun tekemisiä ja tunteita tai sit silläkin voi olla paha olla ja sen paha olo purkautuu raivoomisena. En tiedä. Siks ois hyvä et noista asioista keskusteltais!
Muista että sillalta hyppääminen tms on pysyvä ratkaisu tilapäiseen ongelmaan eli ei kannata koska aina löytyy ratkasu:)
Tsemiä!!!
