En ees tiiä miks kirjotan tän mut tuli tylsää ja haluun kirjottaa tän ylös eikä mua kiinnosta vaikka kukaan ei nää tätä. Mut anyway, oon pienenä ollu tosi sosiaalinen ja mulla oli ihan sikana kavereita joitten kaa olin paljon, mutta nykyään mulla on vaa 2 kaveria jonka kaa oon. On mulla 2 toista mut en mä osaa olla niittenkaa ku en tiiä mist puhuisin. Ja se toinen läheisempi kaveri on aina ollu vähä kiusaaja ja muutenki on vaikeeta olla kolmen kaveriporukassa. Meen syksyllä kasille siis ja ehkä olisko 6 luokasta asti oon ruvennut aattelee että mää en oo tarpeeksi hyvä ja aloin olee tosi epävarma. Oon aina ollu painavammalla puolella ja oon menettänyt painoo. Luulin että ku menetän painoo nii musta tulee tosi nätti ja suosittu. Mut eipä siinä nyt nii käyny. Mun epävarmuudet on käyny jo nii pahaks että jos kävelen jonkun ohi mun pitää peittää mun naama mun kädellä tai jotenki raapia nenää että mun isot posket ei näkyis. Nykyään mua ahdistaa iha sikana tavata uusii ihmisiä, koska pelkään että ne haukkuu mua ja ei haluu olla mun kaa. Oon myös aattellu sitä että en ehkä koskaan sais poikaystävää vaikka se nyt on vähä tyhmää, mutta mun mielestä mulla ei oo yhtään sosiaalisia taitoja tai muuta. Se voi olla myös seki että tää paikka missä asun on siis tosiaan niin pieni että kaikki mun ikäiset pojat on samassa koulussa ja ne on kaikki hirveitä. Mua stressaa kirjottaa tää jotenki kauheesti mutta kyl tää helpotti. Toivottavasti menee joskus paremmin lol
Hei!
Kurja kuulla, että koet nykyään olevasi epävarma ja uusien ihmisten tapaaminen ahdistaa sinua. On ihan luonnollista, että kaverisuhteet elävät ja muuttuvat varsinkin lapsena ja nuorena. Kasvaessa eri asiat alkavat kiinnostaa ja ihmisten väliset eroavaisuudet tulevat enemmän näkyviin. Voi olla, että jonkun kanssa alkaa viihtymään paremmin ja joidenkin kanssa ei enää kemiat kohtaakaan niin hyvin. On siis ihan normaalia, että isosta joukosta valikoituu muutama hyvä ystävä, joiden kanssa oleminen tuntuu hyvältä ja luonnolliselta. Näitä hyviä ihmisiä ei tarvitse olla montaa, yksikin riittää.
Myös epävarmuus kuuluu jokaisen kasvamiseen lapsesta aikuiseksi. On niin paljon pohdittavaa ja on rakennettava koko identiteetti uudestaan: kuka minä olen, millainen haluan olla, mitä minulta odotetaan tai minkälainen minun kuuluisi olla? Joskus sen pohtiminen voi olla tosi raskasta. Silloin olisi ihanaa, että ympärillä olisi ihmisiä, jotka kertoisivat, kuinka kiva olet ja hyvä juuri tuollaisena kuin olet. Se auttaisi myös siihen, että tuntisit olosi varmaksi myös uusien tuttavuuksien seurassa.
Voisitko kertoa epävarmuudestasi läheisillesi (vaikka perheenjäsenille ja noille kahdelle hyvälle ystävällesi) ja pyytää heitä kertomaan, mistä he sinussa pitävät? Voisit yllättyä iloisesti! Uskon, että he näkevät sinussa paljon sellaisia hyviä piirteitä, joita et itse itsessäsi huomaa. On ihan ok olla epävarma, mutta ei varmastikaan ole mukavaa, jos epävarmuus haittaa elämää ja aiheuttaa pelkoja tai ahdistusta.
Uskallan väittää, että sinulla on ihan varmasti sosiaalisia taitoja. Onhan sinulla nuo ystävät, jotka selvästi viihtyvät seurassasi. Toisen huomioiminen auttaa pitkälle ja kantaa hedelmää niin uusien tuttavuuksien kuin vanhojen ystävien kanssa. Kysy siis ahkerasti, mitä läheisellesi kuuluu, kuuntele vastaus ja tee lisäkysymyksiä. Osoita, että olet kiinnostunut, katso silmiin ja hymyile. Sinun ei tarvitse aina ja joka kerta kertoa omia ajatuksia tai keksiä mitään uutta. Jos toisella on joku hankaluus, kysy, miten voisit olla hänen apunaan ja tukenaan. Sama kiinnostuksen osoittaminen auttaa myös, jos on joskus ihastunut johonkin ja haluaa tehdä tähän lähempää tuttavuutta.
Kuten huomasit, fyysiset ominaisuudet eivät kaverisuhteissa ole useinkaan (tai toivottavasti ikinä) tärkeitä. Toivon siis, ettet liikaa murehtisi ulkonäköäsi. Se, että olet kiva ja muut huomioon ottava ystävä, on heille taatusti tärkeämpää kuin se, miltä näytät.
Jos nämä sosiaaliset suhteet aiheuttavat liikaa ahdistusta, voit jutella niistä koulusi kuraattorille heti koulujen alettua. Mutta toivon, että uskallat olla oma itsesi, vaikka joskus olisikin epävarma olo. Olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet! Muista, että sinua on vain yksi tässä maailmassa eikä sinun tarvitse olla samanlainen kuin joku muu.
Jos haluat pohtia näitä asioita lisää, voit milloin tahansa soittaa meille (numeromme on 116 111) tai tulla chattiin juttelemaan. Sekä puhelin että chat ovat auki vuoden jokaisena päivänä. Voit myös kirjoittaa meille nettikirjeen, jos haluat. Kaikki palvelumme ovat maksuttomia ja täysin anonyymejä.
Kaikkea hyvää sinulle!
Toivottaa Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä