Siirry sisältöön
Avuton 14v poika

Moikka,
Mulla on kotona sellanen tilanne, kuin mulla on huono olla. Multa odotetaan koulussa liikaa ja jos saan 8 arvosanan niin saan haukut. Seiskasta lähtee puhelin ja kutonen tai alle niin mut haukutaan pystyyn. Mä myös pelkään mennä kotiin jos koulusta tullut Wilma merkintä koska mulle huudetaan ja mua haukutaan. En pääse melkein ikinä näkemään kavereita jostain syystä ja kerran kun pääsin ja tulin kotiin 5 min sovitun kotiintuloajan jälkeen mulle huudettiin 30 min ja sain kuulla miten p*ska oon elämässä, miten hyödytön ja turha olen ja miten tällä koulu menestyksellä (mun ka on 9) päädyn kadulle yksin koska epäonnistun elämässä ja kukaan ei huoli tämmöstä yksinäistä p*skaa. Sama toistunut yhtä pienistä asioista useaan kertaan. Kerran kesällä isä [Osa tekstistä poistettu] sano et musta ei oo mitään muuta kuin haittaa. Näiden tilanteiden takia oon viimisen 2kk aikana alkanut saamaan paniikkikohtauksia ja päädyn itkemään ja tärisemään huoneessa yksin tunteja siihen pisteeseen että melkein pyörryn ku en saa happea. Oon puhunu vanhemmille näistä ja vastaukseksi sain: ”Me tehdään näin koska me välitetään susta ja näistä asioista ei kuulu puhua kenellekkään ulkopuolisille”. Mä oon harkinnut useaan kertaan itsemurhaa ja kotoa karkaamista tyttöystävälle. Syy miksen ole kertonut tyttöystävästä vanhemmille on kun vanhemmat tuntevat hänet ja hän polttaa tupakkaa ja siks mulle huudettais ja saisin hirveet haukut. Itse hän sanoi että jos vaan pää ei kestä niin pääsen sinne. Olen puhunut koulupsykologille asiasta ja hän sanoi tekevänsä lastensuojeluilmoituksen ja yrittää järjestää, että pääsen muualle. Itse suuri ongelma on, etten halua sijaiskotiin, sillä haluan asua samalla paikkakunnalla ja käydä samaa koulua enkä halua uusia vanhempia. Joten onko laitokseen pääsy tässä tilanteessa mahdollista, koska siellä olisi paljon parempi olla? Se vähäinen osa mitä mun mielenterveydestä on jäljellä ei kestä tätä enää.

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei,

Kiitos, kun kerroit tilanteestasi noin avoimesti ja rohkeasti!

Kerroit, että sinulta odotetaan koulun suhteen liikaa ja jos saat huonompia arvosanoja, saat siitä haukut ja tulee seuraamuksia. Keskiarvosi on 9, mikä on todella upeaa, mutta olisit ihan yhtä hyvä ja arvokas, vaikka keskiarvo olisikin pienempi. Kurjaa myös, että joudut pelkäämään kotiin menoa, jos Wilmaan on tullut merkintä. Wilma-merkinnöistä on toki hyvä keskustella kotona, mutta ei ole reilua ja rakentavaa, jos sinulle huudetaan ja saat haukut.

Et ole hyödytön tai turha ja uskon, että tulet pääsemään elämässä vielä pitkälle. Olen pahoillani, että olet joutunut kuulemaan tuollaisia asioita vanhemmiltasi. Olet joutunut kokemaan myös väkivaltaa, mikä on ehdottomasti väärin ja kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan sellaista. Kodin kuuluisi olla paikka, jossa voit kokea olosi turvalliseksi ja hyväksytyksi.

Kerroit, että olet alkanut saamaan paniikkikohtauksia ja olet ajatellut itsemurhaa. Olet joutunut kokemaan todella raskaita asioita ja ne ovat vaikuttaneet mielenterveyteesi. Olet tehnyt oikein, kun olet puhunut vanhemmillesi, mutta keskustelu ei ole saanut heitä ymmärtämään tilannetta. Onkin todella hienoa, että olet mennyt koulupsykologille juttelemaan ja hän on viemässä asiaa eteenpäin. Ihana kuulla myös, että sinulla on tyttöystävä elämässäsi.

Viestissäsi kerroit, että et haluaisi sijaiskotiin sekä haluaisit pysyä samalla paikkakunnalla ja samassa koulussa. En osaa valitettavasti sanoa millainen tilanne paikkakunnallasi on laitosten suhteen, mutta sen tiedän, että sinulla on oikeus kertoa toiveistasi lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Voit hyvin ennen sosiaalityöntekijän tapaamista pohtia omia toiveitasi ja vaikka kirjoittaa niitä ylös paperille. Voit käyttää paperia tukenasi, kun kerrot toiveistasi tai voit näyttää tekstin suoraan sosiaalityöntekijälle. Voisitko kertoa näistä toiveista myös koulupsykologille? Ehkäpä hän voisi olla tukenasi, että tulet kuulluksi toiveidesi suhteen.

Jos haluat jutella tilanteestasi tai ihan mistä tahansa muusta aiheesta, meillä Nuortennetissä on myös Lasten ja nuorten puhelin (suomeksi 116 111 eller på svenska 0800 96 116) sekä chat ja nettikirjepalvelu: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Palvelumme ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja maksuttomia.

Paljon voimia tulevaan! Muista, että olet tärkeä ja arvokas!

Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: En halua olla kotona

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top