Mulle on todettu masennus, mutta kaikki luulee että oloni on parantumassa… Kukaan ei usko jos kerron pahasta olosta…. En pysty käymään koulua enkä olemaan kavereiden kanssa ilman ahdistuskohtauksia( todettu myös ahdistuneisuus häiriö). En jaksaisi millään enää olla täällä enkä halua kertoa kenellekään koska en halua toistakertaa osastolle… Haluaisin kuolla, ihan sama miten… Kunhan pääsisin pois en jaksa tätä enää. Mikään ei auta (itken joka ilta ja lyön itseäni ja viiltelen)…. Tarvitsen apua ja tiedän sen, mutta haluaisin vain pois!
Hei Mä
Onpa todella surullista kuulla, miten valtavan paha olo sinulla on. Minua ainakin kiinnostaa sinun elämäsi ja haluan sinua auttaa koko sydämestäni ja uskon myös, että toivoa on aina. Ihan aina.
Sinulla on todettu masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Kumpikaan ei synny hetkessä, parantumiseenkin menee siis aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. On todella raskasta, kun haluaisi olla niin kuin muutkin nuoret, eikä itse voi omia tuntemuksiaan hallita ja se vaikuttaa arkeen ja kaikkeen omassa elämässä. Silloin helposti tulee myös se olo, ettei jaksa, ettei mikään auta, kaikki on niin vaikeaa, mutta aina löytyy ratkaisu. Usko siihen.
Ja usko myös, ettet ole ainoa nuori joka kamppailee pahan olon kanssa. Nuoren elämää mullistaa myös fyysiset ja psyykkiset muutokset jotka liittyvät kasvuun ja ovat joskus hyvinkin hämmentäviä ja vaikeita. Totuus on, että kuka tahansa meistä voi masentua syystä tai toisesta, se ei ole oma valinta eikä kenenkään oma syy. Olen varma, että kun onnistut selättämään nykyiset vaikeutesi, tulet olemaan paljon vahvempi, ja myöhemmin osaat kohdata haastavat tilanteet elämässäsi paljon kypsemmin kuin moni muu.
Mahtavaa, että sinulla on kavereita. Olisiko heistä joku, jolle voisit kertoa sisimmät tuntemuksesi, joka olisi luotettava ja vaikkei neuvoa osaisikaan, valmis kuitenkin kuuntelemaan. Jaettu suru puoliintuu. Entä vanhempasi, tai joku muu luotettava aikuinen, jos et vanhempiesi kanssa halua ajatuksistasi puhua. Isovanhemmat, jonkun kaverin äiti, tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttava puhelin, 116 111 tai meidän chat. Tänne voi soittaa vaikka joka päivä, voimme tukea sinua matkalla vahvempaan ja parempaan mielentilaan. Voimme yhdessä miettiä, mikä juuri sinulle, juuri nyt olisi paras polku jatkaa eteenpäin. Löytyisikö paikkakunnaltasi joku vertaistukea tarjoava ryhmä? Joku toinen joka kamppailee samanlaisten tuntemusten kanssa, voi joskus parhaiten ymmärtää, mitä sinun sisälläsi liikkuu.
Kerrot myös, että lyöt ja viiltelet itseäsi. Se on myös tosi kurjaa kuulla. Ymmärrän, että purat pahaa oloasi näin. Tässä sinulle linkki viiltelyn omahoitoon, luethan sen, saat hyviä neuvoja, miten helpottaa oloasi muuten kuin itseäsi satuttamalla: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/itsearviointi_omaapu/oma-apu/vapaaksi_viiltelysta/Pages/default.aspx
Olet ilmeisesti saanut ammattiapua, ja nyt pelkäät, että jos paljastat, ettei olosi olekaan parantunut, joudut uudelleen osastolle. Ammatti-ihmiset pyrkivät löytämään tilanteeseen sopivimmat ratkaisut, aina ne ei valitettavasti ole hoidettavalle itselleen ne mieluisimmat. Hoitosuhteessa olisi tärkeää löytää luottamus. Usko siihen, että kaikki haluavat sinulle parasta, auttavat ja tukevat matkalla tasapainoiseen elämään. Sinun on tietenkin saatava ilmaista myös oma tahtosi. Ja sitä tulisi kunnioittaa mahdollisuuksien rajoissa.
Varmaan mahdollisia syitä masennukseesi ja ahdistuneisuushäiriöön on myös pohdittu. Selvää on, että tilanteesi ei ole syntynyt tyhjästä ja jos olosuhteissasi on sellaisia tekijöitä jotka eivät edesauta paranemistasi olisi niihinkin puututtava. Tämä puolestaan edellyttää sinulta avoimuutta ja rehellisyyttä, muutenhan avun antaminen perustuu arvailuun ja olettamuksiin.
Hyvä Mä, sinun elämäsi on arvokas, olen varma että edessäsi on paljon hyvää ja mukavia, ihania kokemisen arvoisia asioita. Anna elämällesi mahdollisuus. Katso itseäsi peilistä ja sano, että olet hyvä tyyppi ja haluat, että se hyvä tyyppi herää jonain aamuna helpottuneena ja vahvana. Päätä, että taistelet, ja tulet voittamaan. Sinä pystyt siihen.
Lämpimin ajatuksin
Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä