oon ihan rikki erosin exän kaa 4kk sit enkä saa sitä enää pois mielestä mietin joka ilta sitä. muistan sen hetken liian elävästi ku suutelin sen kassa aina kun nähtii… ja nyt nään sen kun se suutelee joka päivä toista… oon niin rikki mitä tein väärin miksi minut hylättiin. en pysty nytkään muodostaa lauseita kunnolla… haluun vaan lopettaa tän paskan.
Heippa,
hyvä, kun kirjoitit tänne sillä ikävien asioiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Olen todella pahoillani sun puolesta. Sydänsurut voi olla todella kipeitä pitkäänkin ja niin tylsältä kuin se kuulostaakin niin parhaiten niihin auttaa aika. Se on aina tosi yksilöllistä kauanko menee ennen kuin suru helpottaa, mutta se tulee kyllä helpottamaan vaikka juuri nyt ei siltä tuntuisikaan.
Pohdit, että mitä teit väärin ja miksi sinut hylättiin. Ymmärrettävästi nämä kysymykset pyörivät mielessäsi, mutta vaikka erositte niin se ei tarkoita sitä, että sinä olisit tehnyt jotain väärin! Aina parisuhteen loppumiselle ei ole edes mitään järkevää selitystä. En tiedä oletko kysynyt exältäsi syytä eroonne, mutta joskus se voi nopeuttaa toipumista, kun saa kuulla miksi toinen on halunnut erota. Voisitko esim. laittaa hänelle viestiä ja kertoa, että asia on jäänyt häiritsemään sinua ja olisi kiva, jos hän voisi kertoa miksi halusi erota. Toki, jos ajatus viestin laittamisesta ahdistaa tai sinua mietityttää hänen suhtautumisensa siihen niin sitten voi olla parempi jättää se laittamatta.
Ajattelen, että suru lähtee suremalle, mutta sinun olisi myös hyvä saada ajatuksia välillä muualle. Mitkä ovat niitä asioita, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle – onko se musiikki, liikunta, luonto vai kenties joku muu? Mikä ikinä se onkin niin pyri tekemään sitä viikoittain, sillä mielekkäällä tekemisellä on positiivinen vaikutus mieleen. Toisia myös auttaa se, että kirjoittaa tuntemuksiaan esim. päiväkirjaan ja siten saa ne ikään kuin pois mielestään pyörimästä.
Oletkohan pystynyt puhumaan kurjasta olostasi kenellekään – onko sinulla joku läheinen aikuinen kenelle voisit näistä puhua? Toivon, että voisit puhua tunteistasi jollekin, sillä puhuminen usein auttaa. Voit myös soittaa lasten ja nuorten puhelimeen, kirjoittaa kirjeen tai tulla chattiin. Me täällä kuulisimme mielellämme sinusta! Olet ollut jo tosi rohkea, kun kirjoitit tänne.
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten netin päivystäjä