Hei 🦢,
Kiitos rohkeudestasi kirjoittaa tänne ja hakea apua vaikeassa tilanteessasi. Olen pahoillani siitä, kuinka paha olo sinulla on ja ansaitsisit ehdottomasti nyt apua ja tukea itsellesi. Voit olla todella ylpeä itsestäsi, että löysit voimaa ja rohkeutta kirjoittaa, se on ensimmäinen iso askel siihen, että saisit apua.
Kerrot ajattelevasi kuolemaa ja ettet pysty kertomaan huonosta olostasi kellekään, koska pelkäät riitaa ja syyllistämistä. Muistathan, ettet ole mitenkään syypää pahaan oloosi etkä voi sille mitään. Meistä jokainen tarvitsee joskus muiden tukea ja apua, kun ei jaksa eikä selviydy yksin.
Kun on ollut pitkään paha olla, voi olla vaikea muistaa miltä tuntui, kun olo oli kevyempi eikä itsetuhoiset ajatukset pyörineet mielessä. Siinä hetkessä voi olla myös vaikea uskoa siihen, että asiat voisivat muuttua paremmaksi ja että kukaan osaisi auttaa. Asiat voivat kuitenkin muuttua paremmaksi eikä sinun tarvitse yksin selviytyä tästä. Sinä ansaitset saada apua ja ansaitset voida paremmin.
Mitä ajattelet, että tapahtuisi jos saisit kerrottua olostasi jollekin? Voisitko vielä miettiä, jos yrittäisit kertoa olostasi vanhemmillesi? Tai voisiko lähipiirissäsi olla jotain toista aikuista, jolle sinun olisi helppo puhua? Aikuinen voi olla esimeriksi koulussa kuraattori, kaverin vanhempi, kummitäti, kuka tahansa jolle puhuminen tuntuu luontevalta. Vaikka nyt ei välttämättä tunnukaan siltä, on sinulla ympärilläsi ihmisiä, jotka haluaisivat ja osaavat auttaa sinua, kunhan uskallat luottaa ja kertoa heille pahasta olostasi. Jos puhuminen tuntuu hankalalta, voit esimerkiksi näyttää tämän viestin, jonka tänne kirjoitit.
Myös me Lasten ja nuorten puhelimessa (p. 116 111) ja chatissa olemme tarvittaessa tukenasi. Olemme auki joka päivä ja meille voit jutella mistä tahansa asiasta nimettömästi ja luottamuksella.
Ethän jää pahan olosi kanssa yksin. Muista että olet ihana ja kaiken avun arvoinen <3
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
