Moi
Mä oon niin kyllästynyt kaikkiin ihmisiin että musta tuntuu että en jaksa enää edes elää. Mulle nauretaan pöin naamaa ja puhutaan kaiken aikaa selän takana. Mulla on melko rankat pari vuotta takana. Musta on tullut vahva mutta nyt taas ryöppyää liikaa niskaan ja tutuu että en jaksa enää kantaa sitä selässäni. Mulla ei ole ketään kelle puhua.. Mulla ei ole mitään tarkoitusta enää täällä ja olen menettänyt ymmärylsen ihmisiin.
mä haluisin nyt tulla sinne ja halata sua (:
muakin on kiusattu kuus vuotta koko ajan joku sanomassa tapa ittes, huorittelemassa tai jotain vastaavaa mulla ei ollu ees kavereita, viiltelin ja mulla oli anoreksia ei mukavaa. sit tapasin sen ihanimman ihmisen mun elämässä, joka on mulle kuin veli me ei olla yhessä mut rakastetaan toisiamme, ollaan kyl seurusteltu, mut ajateltiin et parempi vaan jos pysytään kavereina. älä ikinä luovuta, sun ympärilläs on varmasti ihania ihmisiä jotka välittää, mieti ihme kyllä mäkin oon nykyään melkein parhaat kaverukset mun entisten kiusaajien kanssa:) tsemppiä aina on joku joka välittää:)))
Moi.
Ihmisiin ei aina ole helppo luottaa, tiedän tunteen. Luottamus on kuitenkin mahdollista rakentaa vähitellen uudelleen. Samanhenkisiä ihmisiä ja aitoja ystäviä voi oikeasti löytää, vaikka just tuollaisessa tilanteessa kun tulee liikaa niskaan se voi tuntua mahdottomalta. Sulla on oikeus olla rauhassa koulussa, ja tuo naamaa päin nauraminen ja selän takana puhuminen on kiusaamista, joka pitää saada loppumaan. Voisitko mennä esim. terveydenhoitajan tai kuraattorin puheille? He ovat ammattihenkilöitä ja osaavat auttaa ja neuvoa eteenpäin tällaisissa asioissa. Voit soittaa Lasten- ja nuorten puhelimeen tai kirjoittaa kirjepalveluun. Oot kaunis ja arvokas ihminen, ja säkin löydät vielä ystäviä, jotka ymmärtää sua ja sä niitä, jotka ei naura sun jutuille ja tukee sua vaikeissa paikoissa. :)
Tsemppiä ja halaus! =)
