Juuh nii et mä oon käyny kuraattorilla jo pari kertaa ja sitte oon ny menossa terkalle ja kai jollekki ravintoterapeutille.. En pysty syömään, vaik toisaalta haluisin. Mut pelkään et lihoon ja mul ei oo viel todettu mitää syönishäiriöö mut mulle on sanottu et jos jatkan viel kauanki nii tää voi pahentuu ja voin sairastua kunnolla. [osa tekstistä poistettu] tää vaa painaa mun mieltä koko aja ku mua pyörryttää ja hiukset ohentuu ja koko aja on kylmä. Sit mun menkat ei enää tuu sillee kunnolla. Ja ennenkaikkee tää koko juttu ahistaa mua ja mun on tosi vaikee olla onnellinen. Entiiä mitä tekisin?! Syönkö mä liia vähän tai miten mä pystyisin palautuu taas normaaliin?
Hei,
kuulostaa kyllä siltä, että syöt aivan liian vähän. Olosikin sen jo kertoo, eikö vain? Minusta on tosi hyvä, että olet jutellut koulussa aikuisille ja saanut ilmeisesti lähetteen ravintoterapeutillekin! Toivottavasti tiedät ja jaksat muistuttaa itseäsi siitä, että paha olo ja nämä pulmat eivät ole sinun syytäsi.
Syöminen on meille ihmisille välttämätöntä. Ruoka on polttoainetta meille siinä, missä autolle bensa tai diesel. Eihän autokaan kulje tyhjällä tankilla. Normaalit päivän aikana syödyt ateriat eivät lihota, koska ruuasta saatu energia kulutetaan hengittämällä, kävelemällä, liikkumalla paikasta toiseen… ja niin edelleen. Jos esimerkiksi herkkuja syö paljon ja useasti viikon aikana ja liikunta jää vähälle, niin silloin paino voi kohota. Normaali syöminen ja satunnainen herkuttelu eivät kuitenkaan lihota, päinvastoin! Nimittäin kehomme ja elimistömme on sen verran elämää rakastava, että se huomaa, jos se joutuu toimimaan liian vähäisellä energialla. Silloin keho itsestään alkaa toimia niin sanotusti ”säästöliekillä”, eli se kuluttaa vähemmän energiaa. Se haluaa säästellä energiaa, jos se huomaa alkavansa saada sitä vähemmän. Eli kaikista paras keino pysyä terveenä (ja tämä on tärkein – terveenä!), sopusuhtaisena ja hyvinvoivana on syödä säännöllisesti terveellistä, normaalia ruokaa. Myös satunnainen herkuttelu on hyvästä! Ja normaalilla ruualla viittaan tässä esim. siihen, mitä koulussa pääosin tarjotaan, eli arkipäiväistä ruokaa.
Voi olla, että järjellä ymmärrät nuo asiat, joita edellä kirjoitan, mutta tunteesi on sellainen, että silti ahdistaa ja se vaikuttaa toimintaasi. Silloin tarvitset ja ansaitset saada apua siihen, että osaat taas nauttia syömisestä ja siitä tulee sinulle arkipäiväinen toiminto ja nautinnon hetki! Jotta näin kävisi, sinun täytyy olla valmis sietämään alkuun sitä ahdistusta ja pelkoa, joka syömisestä tällä hetkellä tulee ja kun toivottavasti sitä alat normalisoimaan, eli lisäämään. Jos vaikka pystyisit ajattelemaan, että se ahdistus ja pelko on joku peikko, joka kiusaa sinua, mutta se ei ole todellisuutta eikä se peikko puhu totta. Jos ajattelisit, että haluat taistella sitä peikkoa vastaan, vaientaa sen ja saada taas oman elämäsi takaisin, Sinun hallintaan. Ja etenkin – alkaa voida taas hyvin, olla onnellinen ja huoleton.
Tiesitkö, että ruoka vaikuttaa myös siihen, millä tuulella olemme? Nälkiintyneenä mieli mustenee ja siksikin on vaikea olla onnellinen. Jos jaksat tovin kestää sitä ahdistusta ja pelkoa etkä anna sille periksi, niin jonkun ajan kuluttua ahdistus ja pelko pienenevät ja lopulta katoavat kokonaan. Huomaat, että ettet liho tai paisu muodottomaksi, vaan olet itse asiassa paljon paremman näköinen normaalivartaloisena! Ja voit hyvin sekä jaksat paremmin!
Tähän kaikkeen saatat tarvita myös esimerkiksi ravintoterapeutin ja muiden aikuisten tukea, jotka ovatkin sinusta jo huolissaan. Kannustan sinua lämpimästi ottamaan kaiken avun vastaan. Usko minua, on elämäsi paras päätös taistella tätä ”peikkoa” vastaan kaikin voimin.
Tsemppiä sulle kovasti ja muista – olet riittävä, kaunis ja hyvä ihminen omana itsenäsi!