En tiiä mistään mitään. Oon ihan hukassa itteni kas. Mun elämä on paskas enkä ikinä jaksa es yrittää tehä sille mitään. Nyt en enää saa es yhtä vakavas viestiä tänne kirjotettuu, ku kesken viestin tajuun et se on ihan turhaa ja poistan koko jutun. Niin käy luultavasti tällekkin viestille. Vihasn itseäni ja elämääni suurimman osan ajasta, mutta on tottakai niitä pieniä iloisia hetkiä, jolloin kaikki tuntuu olevan täydellisesti ja tunnen oloni niin iloiseksi. Olen monta kertaa ajatellut, että en enää todellakaan jaksa elää tällaista elämää ja harkinnut ihan tosissaan itsaria. En ole kuitenkaan ikinä uskaltanut loppujen lopuksi tehdä itselleni mitään, ainakaan vielä. Menee hermo tähän mun asenteeseen ja ihan kaikkeen. Voisin elää tälläkin hetkellä paljon paremmin, jos vain uskaltaisin, jaksaisin ja pystyisin tekemään asioille jotain. Olen joskus kyllä yrityänyt, mutta ei siitä sitten ole kuitenkaan mitään tullut. Toivoisin saavani apua tämän kaiken eli koko elämäni kanssa, mutta en uskalla puhua tästä kaikesta kenellekkään, joten tuskin ikinä saan apua tai edes henkilöä, jolle voisin kertoa ihan kaiken. Äitilleni olen joskus vähän jotain kertonut ja hän on luvannut auttaa, mutta ei ole sitä varsinaisesti vieläkään tehnyt. Nyt on taas niin masentunut olo, että en tiedä miten tästä jaksan elämää käydä jatkamaan. Voisinpa olla joku toinen tai parempi ihminen yms yleensä aina mietin. Tässä ei ole mitään järkeä. Olen päästäni aivan sekaisin ja mietin liikaa ihan jokaista asiaa. Voisinpa kuolla, kun ei tästä elämästä näytä tulevan yhtään mitään. Turhaan tänne koitan jotain kirjoittaa ja ratkoa asioita, ei siitä ole mitään hyötyä. Maailmassa on liikaa asioita, jotka saavat minut sekaisin. En jaksa tätä enää. Miksi turhaan elää, kun taas kohta tulee uudestaan tällainen olo. Tiedän, tämä on tosi rasittavaa, kun vain haujan tätä samaa turhaa merkitsemätöntä paskaa aina täällä. En saisi ajatella näin ja olen ihan hirveä ihminen. En ole mihinkään tyytyväinen ja aina vain haluan lisää ja paremman elämän, vaikka tiedän, että moni muu ihminen joutuu elämään vielä pahemmissa olotiloissa. Tämä oksettaa minua, kuinka voin olla noin yököttävä! En ansaitse tätä elämää, kun moni muu minua parempi ihminen joutuu elämään minua huonommin. Maailma on epäreilu, se on itsestään selvää. Täällä on kaikki ihan sekaisin ja väärin. Olisi niin monta asiaa, jotka pitäisi muuttaa ja joille pitäisi tehdä jotain. Olen kyllästynyt tähän. En halua elää! Voisinko vain kuolla? Ei kukaan tarvitse minua täällä, kun on niin paljon parempiakin henkilöitä. Tämän kaiken perusteella taidan olla sairas tai ainakin minulla on pahaa masennusta tai jotain. En tiedä. Missään ei ole mitään järkeä, eikä minulle enää mitään väliäkään. Päässäni pyörii tälläkin hetkellä kaikki mahdolliset asiat, enkä kestä niitä kaikkia. En osaa edes selittää tätä kaikkea oikein. Ihan sama. Luultavasti joskus tulee se päivä, kun oikeasti uskallan tehdä jotain itselleni, enkä joudu enää kärsimään täällä. Toivon, että edes joku lukee tämän ja vastaisi. Toivottavasti joku auttaa minua tämän kaiken kanssa ja nyt siis kerrankin oikeasti auttaisi. Hoen tätä koko ajan, mutta en tiedä, ihan sama, ei kiinnosta, haluan kuolla, missään ei ole järkeä, miksi turhaa elän, auttakaa minua, moikka. Hyvästi. En tiedä kuinka kauan enää jaksan elää.
Hei!
Hyvä, että kirjoitit. Uskon, että monet lukijat toivovat sinulle hyvää, vaikkeivat kaikki kirjoita palstalle julkisesti. Kuulostaa kurjalta, miten huonosti voit, kuinka tunnet itsesi masentuneeksi ja kuinka arvottomana itseäsi pidät. Haluaisin kuitenkin sanoa heti alkuun, että kukaan ei ole sinua parempi, vaan olet aivan yhtä hyvä, arvokas ja rakastettu kuin kuka tahansa muukin!
On totta, että maailma on epäreilu, mutta riittää, kun jokainen tekee sen minkä pystyy: hymyilee yksinäiselle, sanoo opettajalle kiitos, halaa huonolla tuulella olevaa kaveria ja noukkii joskus roskan maasta. Jokainen hyvä teko tekee tästä maailmasta paremman paikan!
Ei ole ollenkaan väärin haluta parempaa elämää. Se on aivan inhimillistä, jokainen meistä haluaa sitä samaa. Ja toisaalta ajattelen, että toive paremmasta on tosi hyvä motivaation lähde kaikkeen, mitä teemme ja tekee elämästä aina piirun verran parempaa. Haluamme seuraa, joten otamme yhteyttä ystävään. Haluamme kivaan työhön, joten yritämme oppia asioita, joita siihen joskus tarvitaan. Haluamme päästä jollekin keikalle, joten teemme töitä, jotta saamme siihen rahat kasaan. Monet meitä ilahduttavat ja meidän elämäämme parantavat asiat ovat hyväksi myös muille: kun soitamme yksinäisyyden hetkellä ystävälle, hänkin ilahtuu. Jos haluat rahaa elokuvalippuun ja autat kotitöissä, vanhempasi ilahtuvat. Ei siis ole mielestäni ollenkaan huono juttu, että haluat paremman elämän, päinvastoin! Sinulla on täysi oikeus siihen ihan vain itsesikin puolesta, mutta siinä sivussa myös muut saattavat hyötyä siitä.
Samoin se, että haluat olla onnellinen, on hienoa! On tosi tärkeää, että pidät huolta hyvinvoinnistasi ja etsit keinoja parempaan oloon silloin, kun voit huonosti. Näin juuri kuuluukin tehdä! Mitä isommaksi kasvat, sitä enemmän olet itse vastuussa omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Onkin tosi tärkeää tarkastella omaa oloa ja hakea apua silloin, kun tuntuu ettei voi hyvin tai tarvitsee toisen ihmisen tai ammattilaisen apua.
Toivonkin kovasti, että et jäisi yksin masentuneen mielialan ja kuoleman ajatusten kanssa. Sinä tarvitset apua ja ansaitset tulla autetuksi. Lupaathan siis mennä kertomaan olotilastasi joko koulusi terkkarille, kuraattorille tai psykologille? Ehkä koulussasi on muitakin ammattilaisia tätä varten? Asiat lähtevät siitä kyllä rullaamaan ja tulet saamaan apua oloosi. Kerrot, ettet uskaltaisi puhua voinnistasi. Mutta jos kukaan ei tiedä siitä, niin kukaan ei myöskään voi auttaa sinua. Jos se tuntuu helpommalta, niin voit vaikka kirjoittaa asiasi ja kertoa viestissä, että puhuminen asiasta jännittää sinua tai on sinulle vaikeaa.
Tuo, että olet kertonut siitä jo äidillesi, on jo tosi hienosti tehty! Ja se, että hän on luvannut auttaa, kertoo siitä että hän haluaa sinulle pelkkää hyvää. Kannattaa ehdottomasti muistuttaa häntä siitä, että hän on luvannut auttaa sinua. Hän voi vaikka olla se, joka on yhteydessä johonkin ammattilaiseen ja kertoo puolestasi, että mitä vaikeuksia sinulla tällä hetkellä on. Mitä tästä ajattelet?
Toivon sinulle paljon rohkeutta lähteä hakemaan apua. Luota siihen, että joskus tämä on taakse jäänyttä elämää ja voit taas hyvin ja pystyt nauttimaan elämästäsi.
Juttelemme kanssasi mielellämme lisää Lasten ja nuorten puhelimessa (numeromme on 116 111) tai chatissä. Molemmat ovat auki joka päivä ja ovat sinulle täysin maksuttomia. Otathan yhteyttä, jos kaipaat juttuseuraa, olet meille tärkeä!
Halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä