Ensin alettiin kiusaaman ja nyt kaikki pielessä
Moi oon 15-vuotias tyttö, jota alettiin kiusaamaan 6 luokalla. Mua haukuttiin, mulle naurettiin ja mua syrjittiin. Tiesin, että ala-asteella ei puututtaisi asiaan. Seiskalla joulun aikoihin oli äitini ja luokanvalvojan tapaaminen, jossa olin mukana. Luokanvalvoja kysyi minulta kiustaanko minua, olen tottunut valehtelemaan ja peittäämään pahan oloni näyttelemällä, harrastin itsekin näyttelyä, joten osaan lajin hyvin. En uskonut, että saisin asian sanottua, mutta aloin kertoa hänelle tapahtuneesta, en ajatellut mitään kerroin kaiken. Äitini tiesi tästä jo, mutta olen pyytänyt häntä olemaan puuttumasta asiaan. Kiusaaminen saatiin lopetettua. Pian toiset tytöt alkoivat tehdä samaa he eivät edes tunteneet mua niin kuin aikaisemmat kiusaajat. No kerroin heistäkin. Asia saatiin loppumaan hetkeksi. En saa unohdettua asioita, joista mua on kiusattu. Kävin vapaaehtoisesti kuraattorilla. Se ei auttanut asiaa, sillä hän ei vain osannut auttaa minua, hän otti asiat vastaan samalla tavalla kuin vanhempani syyllistivät minua, eivät uskoneet mua vaan vähätteli mua. Siltä se ainakin tuntui. Mua on haukuttu tyhmäksi, koska olen muka huono koulussa vaikka keskiarvoni on 8.8 kiusaajani keskiarvot ovat ysin yläpuolelle. He sanoivat etten tule pääsemään lukioon, kun kerroin aikomuksestani. Viime vuonna aloin tsempata. Luin itseni puhki. Luin oikeasti kaksi kuukautta putkeen historian kokeeseen, en tehnyt vapaa-ajalla mitään muuta. Luin luin ja luin oli pakko lukea. Ja kyseisessä kokeessa minulta loppui aika kesken. [osa tekstistä poistettu] Olen nyt 9-luokalla. [osa tekstistä poistettu] Olen aina ollut hyvä ystävä muille olen aina auttamassa ja tukemasa aina! Mutta kukaan ei ole kysynyt miten minulla sujuu. Ajattelen aina muita ennen itseäni. Ei minulla niin väliä. Pidin opiskelusta rakastin oppimista, oisin rakastanut tulla kouluunkin jos kaikki ei vaan nauraisi mulle. Ja en vain kuvittele sen huomaa kyllä. Uskallan oma itseni ja erilainen olen aina uskaltanut. Olen ylpeä siitä. Tänä vuonna kiinnostus kouluun on hävinnyt. Haluan vain kuolla.
Hei,
sinulla on todellakin väliä. On tosi kurjaa lukea, miten olet joutunut kärsimään henkisestä väkivallasta noin pitkään. On erittäin hienoa ja rohkeaa, että uskalsit puhua siitä opettajalle ja äidillesi! Tiedän, etteivät mitkään sanat poista niitä ikäviä kommentteja muistoistasi. Tiedä kuitenkin se, että kiusaaminen ei ole millään tavalla ollut sinun syysi! Päinvastoin. On upeaa, että uskallat olla oma itsesi. Se kertoo siitä, että sinussa on vahvuutta ja persoonaa. Ehkä muut jopa pelkäävät ja/tai kadehtivat sitä piirrettä sinussa ja siksi yrittävät (omaa heikkouttaan) latistaa sinua? Ihminen, jolla on hyvä ja varma olo itsensä kanssa ja itsensä suhteen, ei kiusaa muita. Sellaisella ihmisellä ei ole tarvetta lannistaa muita. Usko siis se, että kiusaamisessa ei ole kyse sinun huonoudesta millään tavalla.
Noista ikävistä kokemuksista puhuminen voisi helpottaa oloasi edes vähän, vai mitä ajattelet? Jos niistä tuntuu vaikealta puhua kenellekään kasvotusten, niin harkitse Lasten ja nuorten puhelimeen soittamista. Siellä voi puhua ilmaiseksi, luottamuksella ja nimettömänä.
Olet tosi hyvä koulussa keskiarvosi perusteella. Sinulla on viimeinen peruskoulun vuosi käynnissä ja todellakin kaikki edellytykset lukioon pääsemiseen. Sinulla on koko tulevaisuus vielä edessä ja toivon mukaan peruskoulun jälkeen saat olla sellaisten ihmisten ympäröiminä, jotka ovat itsevarmoja ja hyväksyvämpiä. Jatka omana itsenäsi olemista! Usko siihen, että lopussa kova työsi palkitaan – kun jaksat vielä sinnitellä, parempi aika koittaa ja voit olla taas elämäniloisempi. Muista myös se, että avun pyytäminen on synkimmässä tilanteessa sen arvoista. Ainakaan siinä ei voi hävitä mitään.
Jaksamista ja halauksia!
Ei vika oo sussa, kiusaajat vaan purkaa pahan olonsa sinuun pilkkaamalla. Ehkä he ovat kateellisia jostain jos noin vain juuri sinua pilkkaavat. Tosi hyvä keskiarvo sulla, itellä 8,6 ja oon todella tyytyväinen. Seiskankin keskiarvolla pääsee jo lukiook mutta riippuu lukiosta. Muista: vika ei ole sinussa vaan kiusaajissa!
Tsemppiä!