En ole 100% varma, kuuluuko tämä tälle keskustelualueelle, mutta kokeillaan; Elikkä olen 15 v. ja aloitan seuraavana syksynä lukion/ammattikoulun/minkä lie, ja haluaisin vaihtaa tyylini pastelligootiksi, mutta olisi myös tarkoitus napata sieltä itselle kavereita (ei ole oikein ollut peruskoulun aikana), enkä halua, että mahdollisuuteni siinä pilaantuvat kiusaamisen takia. Äitikin on kertonut, että minun pitäisi odottaa vielä tyylinvaihdon kanssa, mutta haluan todella jo pukeutua ja olla omanlaiseni, enkä vain sulautua massaan. Apua?
Tasapainottelu ei aina ole helppoa näiden kahden välillä, mutta jos pitää valita, mieluummin sitten oma tyyli, kuin muiden miellyttäminen vain pukeutumisellaan. Ei tee hyvää ihmiselle tehdä omaa luonnettaan vastaan, varsinkaan vain muiden takia. Ole oma itsesi. Koska vaikka kaikki eivät välttämättä ymmärtäisi pukeutumistyyliäsi, laatu korvaa määrän. Varmasti tulet löytämään ystäviä, jotka pitävät sinusta juuri sinusta, oli tyylisi millainen tahansa. Sitä paitsi, kyseessä on ammattikoulu/lukio. Ihmiset alkavat olla sen verran kypsiä jo, etteivät välitä muiden tyylistä tuon taivaallista, erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista, joten varmasti tulet pärjäämään juuri sellaisena, mitä olet.
Mun mielestä ihmisiä ei kiinnosta paskaakaa miten toiset pukeutuu ja miltä näyttää. Tämä on vain mun oma teoria. Mä en ainakaa ees välitä, joskus sanon ”hieno huppari” tai ”hienot kengät”
