Minua on alkanut masentaa epäsosiaalisuuteni. En koskaan viitsi olla ystävieni kanssa vaan olen ennemmin kotona. En osaa oikein edes kommunikoida ihmisten kanssa. Silti haluan vain läheisyyttä ja ystävyyttä enkä haluaisi olla yksin.
Mistä tämä voi johtua? Eikö ystäväni ole tyyppiäni vai? Masentaa ajatella että kohta minulla ei ole enää ystäviä kun en koskaan ole heidän kanssaan…
Jos pidät enemmän kotona olosta, miks et pyytäis sun kavereita teille? Voit tehdä lähes kaikkea mitä yksinkin mutta sitten on vaan sitä läheisyyttä ja ystävyyttä mitä kaipaat.
Vaikea sanoa hirveästi tuntemuksiesi syytä, koska et kerro ikääsi tai muita olennaisia asioita, mutta joskus on vaan hetkiä kun haluaa olla yksin tai on luonteeltaan sellasia jotka viihtyy enemmän yksiksee ja se on ok.
mulla on kans sama ongelma , vaikka kylläkin osaan komunikoida ihmisten kanssa. pyydä ne kaverit kotiin sitten
Itekki oon enemmän introvertti: siinä ei välttämättä ole kysymys epäsosiaalisuudesta, vaan siitä, että ihmisten kanssa olo väsyttää. Se ei tarkoita, etteikö tarvitsisi ystäviä ja läheisyyttä, mutta sitä ei yleensä tarvitse yhtä paljon. Itselleni riittää arkipäivisin ihan toi 7-tuntinen koulupäivä, jonka jälkeen oleskelen kotona ja perheen kanssa. Viikonloppuisin mennään ehkä elokuviin, ja sekin riittää hyvin. En nyt tiedä onko sinulla tismalleen noin, mutta itse olen kokenut tollaiseksi, ja jos sen selittää ystävälle niin pitäisi kyllä ymmärtää – täysin normaaliahan toi on, jotkut on introverttejä, ja sit toiset extroverttejä, ja sille mahtaa loppujen lopuksi aika vähän. Jos vaikka tosiaan menisitte elokuviin, jos ei ystävien kotiin kutsuminen huvita (ite tykkään pitää oman huoneen täysin omana, mutta jos ajatus vieraista ei häiritse sua, niin miksei)
Mulla on kas toi juttu.
Mä olen niien kanssa koulussa mutta vapaalla hyvin harvoin. Siksi puhutaankin usein netissä, se on jotenkin helpompaa ja pääsee hyvin pois jos rupeaa ahdistamaan.
