Juu elikkä. Oon siis yläasteikänen ja tuntuu että oon ihan erilainen ku kaikki muut. Tiiän että ”erilaisuus on vahvuus” ja ”erilaisuus on ihanaa”, koska tätä samaa mulle on jankutettu lapsesta asti. Vaan onko se oikein sanoa noin koska viimisetki kaverit jätti ”coolien” uusien oppilaitten takia minut yksin? Pukeudun eri tavalla, puhun eri tavalla, oon kehonrakenteeltani erilainen, kuuntelen erilaista musiikkia, on eri kiinnostuksenkohteet, ja niin edelleen.
Oon jo ainaki viis kertaa nähny saman jutun; on minä ja joku muu, porukkaan liittyy kolmas, minä oon se kolmas pyörä. Ja jos se minun alkuperänen kaveriki on erilainen, siitä tulee samanlainen ku muut. Ja sitte oon välitunnit yksin, lounastauon yksin, tunneilla ei oo keltä kysyä apua ku tuntuu että opettajatki suosii toisia oppilaita.
Ihan vasta jätin minun viimesen harrastuksen, bändissä soittamisen, koska bändin laulaja, entinen kaverini, väitti eräälle johon halusi tehdä vaikutuksen että minä en ollu yhessä isossa tapahumassa jossa me soitettiin. Oikeastihan olin siellä. Meillä oli kaksi basistia ennen ku lähin ja tämä kaverini sano, että se toinen basisti vaan oli siellä. Uskon että tämä oli koska en oo yhtä cool ku se toinen basisti. Se loukkasi minua niin paljo että jätin tämän bändin. Jos ne ei kerta tarvi kahta basistia, sitä ne ei myöskään saa.
Tuon erilaisuuen tai jonku muun asian takia minun entinen bestis lopetti mulle puhumisen ja sairastuin masennukseen ja ahdistukseen. Tästä tuleeki se kysymys että onko vika minussa vai meneekö kaikki kohtalon määräämästi päin mäntyä? Miksi justiin MINUN pitää olla erilainen? Pitääkö mulla vaan muuttaa itteäni niin paljo että saan kavereita? Pitääkö mulla vaan kärsiä vielä tämä viimenen vuosi yksin olemista? Mikä hitto minussa on niin hirveää että jään aina yksin eikä mikään minussa ikinä riitä kellekkää? Oonko vaan ylidramaattinen?
Hei!
Olen tosi pahoillani, että sinut on monesti jätetty ulkopuolelle ja olet kokenut olosi pitkään yksinäiseksi. Sanon heti, että et ole ylidramaattinen, sillä jokainen meistä kaipaa toisten seuraa ja tunnetta siitä, että on hyväksytty juuri sellaisena kuin on. On täysin normaalia tuntea olonsa kurjaksi, jos kokee, ettei ole tervetullut muiden seuraan.
On ihan totta, että erilaisuus on rikkaus. Mitä siitä tulisi, jos näyttäisimme ja kuulostaisimme kaikki samalta ja ajattelisimme asioista täysin samalla tavalla? Kuinka tylsää sellainen olisi! Ja kuitenkin murrosiässä monille on tärkeää olla samanlainen kuin muut ja erottuminen joukosta voi olla hurjan pelottavaa.
Mietinkin, voisiko samanlaiseen seuraan hakeutuminen olla entisille kavereillesi pyrkimys sulautua joukkoon ja olla sillä tavalla turvallisesti ”näkymättömiä”? Tämä on tietenkin vain arvailua, mutta murrosiässä monet ovat omasta identiteetistään vielä sen verran epävarmoja, että heistä tuntuu turvallisemmalta olla samanlainen kuin muut. Tämä on kyllä tosi harmillista, mutta monet uskaltavat olla rohkeammin omia persooniaan vasta lähempänä aikuisuutta (mikä on siis toisaalta ihan ymmärrettävää).
Haluaisin siis valaa sinuun uskoa, että olet täydellinen juuri tuollaisena! Kuulostaa siltä, että tiedät, kuka olet ja uskallat olla rohkeasti oma itsesi. Jos joku hyvä ystävä joskus lakkaa olemasta kanssasi, voisit vaikka kysyä häneltä, että mitä oikein tapahtui? Oletko haluamattasi tehnyt jotain väärää tai loukannut häntä ilman, että olet huomannut sitä itse? (Tätä voisit kysyä minusta edelleen esimerkiksi tuolta entiseltä bestikseltäsi.)
On aina parempi selvittää tapahtumat kuin jäärä pohtimaan, että mitä oikein tapahtui. Voit myös sanoa suoraa, että tuntui pahalta jäädä ulkopuolelle. Silloin he ehkä hoksaavat, etteivät käyttäytyneet hyvin, vaan aiheuttivat käytöksellään pahaa mieltä.
Toivon sinulle rohkeutta olla edelleen oma itsesi ja sitä, että muutkin huomaavat, kuinka super hyvä tyyppi olet! Voit myös soittaa meille tai ottaa yhteyttä chatillä. Molemmat palvelut ovat maksuttomia ja anonyymejä ja auki vuoden jokaisena päivänä. Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin yhteystiedot löytyvät täältä Nuortennetistä.
Lämpimin halauksin
Lasten- ja nuortenpuhelimen ja -chatin päivystäjä