Haluan kuolla!

Hei!

Kiitos, että kirjoitit tänne ja kerroit ajatuksistasi. Olen nyt tässä kanssasi.

Olen tosi pahoillani, että näet kuolemisen ainoana vaihtoehtona. Kun on vaikeaa, sitä tietenkin toivoisi, että kaikki kurjuus jotenkin loppuisi. Onneksi on aina muitakin vaihtoehtoja.

Luulen, että olet jo kokeillut montaa keinoa helpottaa tilannettasi – vai oletko? Joskus vaikeiden tunteiden pitäminen sisällään voi tuntua helpommalta, sillä niistä puhuminen voi olla vaikeaa tai voi tuntua, ettei ole ketään, joka voisi auttaa. Ymmärrän tämän.

Aina on kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat ja voivat auttaa. Lista näistä ihmisistä on pitkä ja voi aloittaa siitä, joka tuntuu helpoimmalta: vanhemmat, sukulaiset (tädit, kummit, isovanhemmat, sedät, enot, serkut, isosisarukset), koulun aikuiset (opettajat, terkkari, kuraattori, psykologi, kouluvalmentaja, kouluohjaajat), harrastusten ohjaajat ja valmentajat, nuorisotilojen työntekijät, seurakunnan nuorisotyöntekijät, kavereiden vanhemmat, Nuorten Ohjaamot ja vielä terveyskeskuksen päivystys ja yleinen hätänumero, mikäli joskus pelkäät, että olet itsellesi vaaraksi.

Löytyisikö näistä aikuisista joku, jolle uskaltaisit kertoa ajatuksistasi? Jos joku ei ota sinua todeksi tai osaa auttaa sinua, mene listassa eteenpäin. On harmillista, että kaikki aikuiset eivät aina osaa auttaa, mutta silloin pitää vain olla sinnikäs ja yrittää jaksaa kertoa jollekin toiselle.

On ehkä olemassa joku syy, miksi elämäsi tuntuu nyt tosi vaikealta. Onkohan kotonasi huono olla? Tai kohtelevatko kaverisi sinua huonosti? Oletko ehkä kokenut jonkun suuren menetyksen? Pahalle ololle on usein joku syy ja sille pitäisi tehdä jotain, ettei tilanne jatku samanlaisena. Siksikin olisi tosi tärkeää, että tilanteesi tulisi jollekin aikuiselle tietoon.

Jos puhuminen tuntuu tosi vaikealta, voit harjoitella sitä meidän kanssamme. Meidän kanssamme voit jutella rauhassa ja anonyymisti, sillä palveluissamme ei tarvitse kertoa nimeä ja voit katkaista yhteydenoton milloin haluat. Meille voi joko soittaa (numeromme on 116 111 ja puhelu on maksuton) tai tulla juttelemaan chattiin. Lisäksi meillä on nettikirjepalvelu. Kaikista näistä löydät tietoa täältä Nuortennetistä.

Ethän jää yksin! Luota minuun, asioihin voi vaikuttaa ja sinäkin tulet vielä voimaan hyvin, kun vain otat apua vastaan!

Olet rakas ja tärkeä!
Sinua rutistaen
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Hei!

Olen tosi pahoillani, että sinulla on samanlaisia ajatuksia kuin ketjun aloittajalla. Haluan osoittaa myös sinulle nuo yllä olevat sanat, samoin kaikille muillekin tämän palstan lukijoille, joilla on saman kaltaisia ajatuksia.

Toivon, että jaksat hakea apua. Lupaan, että myöhemmin, kun asiat ovat jo mallillaan, olet tyytyväinen, kun uskaltauduit puolustamaan itseäsi ja oikeuttasi olla hyvinvoiva ja onnellinen. Joskus se vaatii sinnikkyyttä ja useammalle aikuiselle kertomista – tiedän sen hyvin ja olen tosi harmissani jokaisesta hetkestä, jolloin tuntuu siltä, että joku aikuinen ei välitä. Uskon, että jokaisen elämässä on kuitenkin joku aikuinen, joka haluaisi auttaa, jos vain tietäisi, että voit niin huonosti, että et jaksaisi enää elää. Tuo aikuinen vain täytyy nyt löytää.

Toivon sinulle voimia jaksaa ja toivon täällä sydämeni pohjasta, että heti seuraava aikuinen, jolle kerrot, ottaa hätäsi tosissaan ja että asiat alkavat mennä parempaan suuntaan.

Halaan sinua nyt oikein kovasti. Soitathan meille, tule chattiin tai kirjoita kirjepalveluumme, mikäli asiat eivät lähde luistamaan tai haluat vielä rohkaisua avunhakemiseen. Täällä me olemme, yhden soiton tai muutaman klikkauksen päässä!

Oikein lämpimin ajatuksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä