heippa vain.. mistäs alottaisin, no… puoli vuotta sitten olin luokkani kaunein ja suosituin tyttö. sanoin mitä halusin, tein mitä tein. sitten kaikki muuttui kuuin kerta heitolla. sain vihamieliä, minulle piikiteltiin joka asiasta. kerroin opettajalle, se vaan totes että:rakkaudesta se hevonenkin potkii.
nyt, minä ikten joka päivä koulussa (tänäänkin) saan jatkuvasti kuulla miks mua vihataan jnejne. kaverit pelaa jalkapalloo ja jättää mut yksin… ja isäni ei välitä minusta, hän ei tunne minua. tiedän vain että, isäni on alkoholisti !
JULKAISKAA HEI OIKEESTI, JA VASTAILKAA KIITOS♥ ARVOSTAISIN SITÄ PALJON !
Moikka!
Mun ihan heti sanottava että kamalaa!
Mä ite oon tollane niinku kuvailit, teen mitä huvittaa ja sanon mitä ajattelen.
Toivottavasti pärjäät, ja piristyt nyt. Musta tuntuu että tarviit vaan yhen hyvän ystävän joka välittää ja puolustaa sua, ku toiset sanoo jotaa tyhmää. Toivottavasti asiat järjestyy.
Onnea ja iloa sulle.
Mä todella toivon että, sä saat asiat hoitoon.
Maailmassa on ihan varmasti joku joka sua ajattelee, mä vaikka en tunnekaan sua, lähetän sulle sinne jonnekin maailman kolkaan iloisia ajatuksia. Koita jaksaa, ja muista et oo ikinä yksin.
Aina on joku.
