Oon kohta 15 ja mun oma isä vihaa mua tiedän sen. Sen mielestä oon kai jotenki ylimielinen ja päällepäsmäri ja kiusaan ja härnään muita ja oon laiska. Ihmettelen tätä, koska yleensä mulle sanotaan että oon 24/7 omassa huoneessa (ihan oma huone). Mutta sitten isi sanoo että oon laiska kiusaan muita en jätä muita rauhaan ja oon kauheen ylimielinen. : (
Aina mä kyllä teen työt jotka mun käsketään tehdä, ja teen töitä mitä muut ei tee, esim. Teen keittiötöitä viikon ja viikonlopun, muut tekee pelkän 5 päivää. Ei oo kertonu miks tilanne on tämä. Mun ei auta puhua tilanteesta perheelle koska a) ne on isin kanssa samaa mieltä koska se on iskä tai b) ne ei kuuntele ei kiinnosta.
Hei Enkeli🪽,
Olen pahoillani puolestasi koska ajattelet, että isäsi vihaa sinua. Kertomasi perusteella isäsi kommentit satuttavat sinua sillä kuulostaa siltä, että teet parhaasi kotona ja että koet isäsi kohtelevan sinua epäreilusti muihin perheenjäseniin nähden.
Kirjoitat myös, että et tiedä miksi tilanne kotona on tällainen ja toisaalta asiaa on turha ottaa puheeksi koska kyseessä on isäsi. Aikuiset kuitenkin tekevät yhtä lailla virheitä ja päästävät suustaan sanoja, joita eivät tarkoita tai ymmärrä kuinka satuttavia ne voivat olla.
Onko välit isääsi olleet aina hankalat vai onko tilanne muuttunut viime aikoina? Ajattelen, että olisi sinua kohtaan reilua, että asiasta voitaisiin keskustella yhdessä ja perustella miksi tietyt kotityöt kuuluvat sinulla eikä muille. On myös mahdollista, ettei isäsi ymmärrä kuinka hänen kommenttinsa satuttavat sinua ja saavat sinut luulemaan, että hän vihaa sinua. Siksi asiasta olisi hänelle tärkeä kertoa, että hän voisi muuttaa puhettaan ja että saisitte välinne paremmiksi.
Onko sinulla ketään läheistä aikuista elämässä, jolle voisit asiasta puhua? Voisitte yhdessä miettiä asiaa ja hän voisi tarvittaessa puhua puolestasi isällesi, jos kasvokkain juttelu isälle tuntuu vaikealta. Voit myös lähettää isällesi viestin, jossa kysyt häneltä suoraan, mikä saa isäsi kohtelemaan sinua noin kurjasti ja kuinka se tekee olosi surulliseksi ja vihaiseksi.
Voit aina myös tulla juttelemaan meille joko soittamalla Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111) tai kirjoittamalla chattiin. Olemme joka päivä auki ja meille voit jutella nimettömästi mistä tahansa asiasta. Voimme myös yhdessä miettiä, miten ottaa asia puheeksi isäsi kanssa.
Auringonpaistetta kevääseesi!
Lämpimin terveisin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä
