Anteeksi nyt vain, mutta millainen Nuorelta nuorelle keskustelu tämä on, kun aina kaikki sensuroidaan? Miten ujo nuori, joka ei missään maailmassa suunnittelekaan hakevan ammattiapua tulee tänne ja kirjoittaa murheistaan ja vastauksena on –> joko koko asiaa ei julkaista tai se lukitaan ja MLL:n työntekijät ilmoittaa hänen tarvitsevansa ammattiapua. Miten tämä nuori saa lohdutusta ja tukea? Jos on edes PIENIN mahdollisuus, että tämä keskustelu, missä muut nuoret tukee auttaa tätä nuorta edes vähän, niin se viedään pois häneltä.
Anteeksi vaan, mutta en vain ymmärrä teitä ihmisiä.. No ehkä minulla on päässä vikaa.
wondering
Tiedän tunteen sulla ei oo päässä vikaa Mun kirjoitusta ei oo julkaistu ja siitä on jo 3 viikkoa miten muka mä saan apua jos niit ei julkaista
Siitähän tässä on just kyse, psykologilleni en puhu, sillä se on aivan surkea ammatissaan ja epäluotettavan tuntunen. Ainoa paikka ja viimeinen semmoinen, johon turvauduin oli Nuortennetti ja olen kyllä aika huonolla tuulella, ettei minun kirjoitustani julkaistu, kuulemma kirjoitin ”liian vakavista asioista”, ja paskat.
wondering
Juu oon miettiny samaa. Tätä on ennenki pohdittu täällä ja sitte on ehdotettu, että niitä joitain juttuja sensuroidaan/lukitaan/ei julkaista siksi, että kun ei toiset nuoret voi auttaa. Mutta mä oon erimieltä.
Kuka ymmärtää teini-ikäisen sydänsuruja ja sitä tunnetta kun se söpö poika/tyttö seurusteleekin jonkun toisen kanssa? Toinen teini.
Kuka ymmärtää parhaiten sen riittämättömyyden tunteen, kun nuori vertaa itseään johonkin ”parempaan” ihmiseen? Toinen teini.
Vaikka tällä sivustolla nuori ei voisikaan parantaa toisen masennusta tai anoreksiaa, niin voi yrittää auttaa. Mutta nyt onkin keksitty että sensuroidaan pahat asiat viesteistä pois. Mitä järkeä?! Eiköhän nykyään nuoret ihan hyvin tiedä, että kaikilla ei mene hyvin…
Sitten kuitenkin julkaistaan kaikenmaailman trolleja ja ”Mikä on nenä” -tyylillä kirjoitettuja juttuja, välittämättä siitä, että saattaa hyvinkin pahentaa jonkun oloa, kun itselle tärkeällä nettisivustolla hyväksytään selvät trollit..
Antakaa nuorille mahdollisuus auttaa toisia nuoria! Eihän me voida edes yrittää tukea, jos viestit on sellaisia ”Minä (tekstiä poistettu) ja sitten minä (tekstiä poistettu), mutta kuitenkin (tekstiä poistettu).
Näinhän se asia on, no jaa, en todellakaan tiiä mitä pitäis enää tehä, oon niin hajalla.
Moikka!
Ymmärrän tuskanne, on tosi tärkeetä että omista asoista saa puhua muttenki nnuorten kanssa. MLLn aikuiset työntekijät ovat kuitenkin tehneet päätöksen etteivät julkaise kaikista vakavimpia tekstejä. Vakavat on siis todella vakavat mielenterveyshäiriöt, itsetuhoiset ajatukset/toteutukset yms.Poika-/tyttöystävä huolista sun muusta saa siis tottakai jutella :))) Syynä on ymmärtääkseni se että osa tosi rankoista jutuista voi olla toisille nuorille raskasta luettavaa. Nuortennettihän on tarkoitettu kaikenlaisille nuorille ja toisilla voi tulla huonompi olo siitä. Kun siinä julkaistaan se ”hae ammattiapua”-teksti on tarkoituksena viestittää että kirjoittajasta välitetään ja että hänen ongelmansa on todellakin niin vakava että hän tarvitsee ammattiauttajaa. Ei siis ole tarkoitus vähätellä kesustelun tarvetta, tarkoitus on vain suojata toisia.
Toivottavasti ymmärsitte edes vähän mun selityksistä =)
Hauskaa joulun odotusta!
Oon kyllä täysin samaa mieltä. Itse kirjoitin viime talvena aika kamalan viestin, jota ei sitten koskaan julkaistu. Näin jälkeen päin ajatellen ymmärrän kyllä että teksti oli aika rankkaa luettavaa, mutta silti. Silloin pelkkä tsemppiä-tyyppinen viesti olisi ollut parasta apua ikinä. Se että olisin tietänyt että joku olisi lukenut jutun ja tietäisi mitä kävin läpi olisi helpottanut varmasti, ja paljon. Ei se mll:n viesti että mee hoitoon, oot sairas paljoa auttanut. Ja emmä ikinä mihinkään puhumaan menny, taistelin itse masennuksen ja viiltelyn läpi kun en vaan kuollu. Että paljonpa se autto. Eikä siitä viestistä tosiaan mikään suuri empatia kummunut. Ja nimenomaan jonkun kohtalotoverin kommentti olisi helpottanut, oisin tiennyt et en ihan oikeasti ainut joka painii samojen asioiden kanssa. Piste ja kiitos, eipä mulla tässä muuta