Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Oon 8lk eikä mul oo suoraansanottuna kavereita. En harrasta myöskää mitää joten aina vapaa-ajal oon kotona. Mua ei kiusata tai syrjitä enkä oo usein ees yksin koulussa mut kaipaisin sellasta jonka kans jutella syvemmistäki asioista. Ala-asteella mulla oli sellain kaveri mut sitten mentii eri kouluihin eikä enää pidetty yhteyttä.
Sama ongelma oli tuohon aikaan. Oli vaan yks hyvä kaveri ja sekin tykkäs olla enemmän niiden muiden kanssa jotka ei minua sietänyt ollenkaan ja sitten ne jotka eivät minua karkuun juosseet olivat, noh, sanotaan nyt että yksinkertaisia. Aina kun kokeili jotain harrastusta niin mönkään meni, eikä siellä todellakaan mitenkään kavereita saanut.
Ittellä asiaan tuli muutos kun alko olemaan mukana SRK:n isostoiminnassa ja kun siirryttiin 2. asteen opiskeluihin, omalla kohalla lukioon. Molemmissa oli kivoja uusia ihmisiä ja olosuhteet sopivat vaikka olin ollut varma että en ikinä onnistuisi kaveeraamaan kenenkään kanssa. Mutta lukiossa olinkin jo parissa viikossa melkein vahingossa saanut oikein läjän uusia kavereita ja SRK:n leireillä tavattujen tuttavuuksien kanssa tulee juttuun vaikka näitä harvoin muuten kuin leirillä näkisi.
Eli neuvoni sinulle; Päätellen siitä että sua kiusata/syrjitä niin sulla ei ole mitään ”leimaa” minkä pitäisi kammota muita (toisin kun mulla, satuin olemaan niiden mielestä hikke…) niin kannattaa vaan rohkeasti yrittää tutustua toisiin! Ensin juttelee ihan vaan pienistä asioista ja pikkuhiljaa kun tutustuu paremmin ja syntyy luottamusta niin voi alkaa jo niistä syvemmistäkin asioista puhumaan. Se vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta, välillä hiukan hyvää tuuriakin. Tärkeintä on vain olla luovuttamatta, kyllä se siitä lähtee :) Hyvää alkavaa vuotta sinulle <3
Sama ongelma oli tuohon aikaan. Oli vaan yks hyvä kaveri ja sekin tykkäs olla enemmän niiden muiden kanssa jotka ei minua sietänyt ollenkaan ja sitten ne jotka eivät minua karkuun juosseet olivat, noh, sanotaan nyt että yksinkertaisia. Aina kun kokeili jotain harrastusta niin mönkään meni, eikä siellä todellakaan mitenkään kavereita saanut.
Ittellä asiaan tuli muutos kun alko olemaan mukana SRK:n isostoiminnassa ja kun siirryttiin 2. asteen opiskeluihin, omalla kohalla lukioon. Molemmissa oli kivoja uusia ihmisiä ja olosuhteet sopivat vaikka olin ollut varma että en ikinä onnistuisi kaveeraamaan kenenkään kanssa. Mutta lukiossa olinkin jo parissa viikossa melkein vahingossa saanut oikein läjän uusia kavereita ja SRK:n leireillä tavattujen tuttavuuksien kanssa tulee juttuun vaikka näitä harvoin muuten kuin leirillä näkisi.
Eli neuvoni sinulle; Päätellen siitä että sua kiusata/syrjitä niin sulla ei ole mitään ”leimaa” minkä pitäisi kammota muita (toisin kun mulla, satuin olemaan niiden mielestä hikke…) niin kannattaa vaan rohkeasti yrittää tutustua toisiin! Ensin juttelee ihan vaan pienistä asioista ja pikkuhiljaa kun tutustuu paremmin ja syntyy luottamusta niin voi alkaa jo niistä syvemmistäkin asioista puhumaan. Se vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta, välillä hiukan hyvää tuuriakin. Tärkeintä on vain olla luovuttamatta, kyllä se siitä lähtee :) Hyvää alkavaa vuotta sinulle <3
Moi! Mulla on kans tollasii ongelmii. Alotin just uuen keskustelun aiheesta. Tuo on tosi kurjaa ja inhottavaa. En tiedä itsekkään mitä tehdä… Mutta tsemppiä sulle!