Siirry sisältöön
ahdistunut

Hei. Oon 15-vuotias tyttö, ja olen selättänyt masennuksen jo kerran. Viimeisestä tarkistuskäynnista psykiatrisella on jo ainakin 3 kuukautta. En ole nyt pelkäämässä heti ensimmäisenä että masennus ei olekaan kokonaan poissa, vaikka onhan sekin vaihtoehto. Mutta asia mikä minua on kovasti ruvennut vaivaamaan ja jollakin tasolla häiritsemään, on järkyttävät ahdistuskohtaukset. Kuvittelin että niistäkin päästiin kun olo parani, mutta nyt on käynyt ilmi, että näin ei olekaan.

Olen nyt saanut jotakuinkin 6 ahdistuskohtausta kotona (viimeisen psykakäynnin jälkeen), asia ai ollut tähän mennessä haitannut, kohtaukset oli kaikki pienimuotoisia ja selvästi stressaavasta päivästä johtuvia.
Mutta nyt olen saanut koulussa kesken koulupäivän 2 kertaa ahdistuskohtauksen niin, että olen joutunut lähtemään luokasta kesken kaiken pihalle. Näinä kertoina en ole edes huomannut mitään erityistä syytä kohtauksille, päivät eivät ole olleet hankalia tai stressaavia, eikä mitään yllättävää ole silloin tapahtunut.

Nämä koulussa tapahtuneet ovat olleet pitkiä ja voimakkaita, sisältäen järkyttävää tärinää, hengityksen kiivastumista, sydämmen tahdin yhtäkkistä nopeutumista ja päätä jyskyttävää kipua ja ininää, en ole myöskään sinä aikana kyennyt selittämään mikä minua vaivaa, tai muutenkaan avaamaan suutani.

Vanhemmilleni haluaisin kertoa, mutta tarkemmin mietittyän en haluakkaan, sillä mitä luultavimmin he kiikuttaisivat minut suoraan lääkäriin ja sieltä psykalle, joka ei kovin innosta. Haluaisin keksiä jonkun mahdollisen keinon selättää nämä kohtaukset. Ja haluaisin tietää voiko nämä olla vaarallisia tai vastaavaa, ja onko mitään muuta keinoa päästä yli näistä, kuin menemällä psykalle?

olisi mukavaa saada pikainen vastaus..

MLL Ylläpito

Moikka!

Hyvä, että olet selättänyt masennuksen! Sen uusiutumista ei kannatakaan pelätä, koska silloin ajatukset saattavat keskittyä oman olon tarkkailuun jo liiaksi ja pelko uusitumisesta voisi viedä tilaa kaikelta siltä, miltä nyt ilman masennusta voisi nauttia aivan eri tavalla.

Kurjaa kuitenkin, että ahdistuskohtaukset eivät ole poistuneet. Voiko ahdistuskohtauksiin liittyä tuo luokassa, ihmisten joukossa, oleminen? Vai saatko ahdistuskohtauksia myös esimerkiksi kotona? Ovatko kohtaukset voimistuneet psykakäyntien lopettamisen jälkeen vai pysyneet koko ajan samanlaisina?

Voisitko kuitenkin kertoa vanhemmillesi? Sekin jo, ettet joudu salaamaan kohtauksia ja voit puhua niistä, voi helpottaa oloasi. Psykalla käyntiä en myöskään pidä huonona, sillä hän osaa varmasti auttaa sinua parhaiten alan ammattilaisena sekä sinun taustasi tuntien. Yksi vaihtoehto on käydä myös terveydenhoitajan juttusilla, mutta uskoisin, että hänkin kannustaa olemaan yhteydessä psykaasi.

Olet päässyt todella pitkälle, kun olet selättänyt masennuksen! Nyt kannattaakin edelleen panostaa hyvinvointiisi ja ottaa tarvittavaa apua vastaan. Voiko siinä hävitä mitään?

Paljon rohkeutta ja tsemppiä sulle!

Moikka!

Mahtavaa että olet alunperinkin uskaltanut hakea apua ongelmaasi. Nuorten masennus tuntuu olevan Suomessa jo iso ongelma mutta onneksi siihenkin on rutkasti apua tarjolla. Ei varmasti ole mitään menetettävää, jos vaikka kertoisitkin asiasta vanhemmillesi. Hehän ovat olemassa sinun tueksesi ja suosittelen sinua ottamaan kaiken tarjolla olevan avun vastaan.

Hyvää kevättä sinulle! Tsemppiä! :)

Vastaa aiheeseen: Kohtaukset

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top