Voiko koulupsykologeihin/kuraattoreihin luottaa? Eli jos sille kertos esim. viiltelystä tai syömishäiriöstä niin pitäskö se sen sitte vaan meidän kahenkeskesenä juttuna voi kertosko se vanhemmille? Entä masennus?
Tosiasia on, että eivät ole minulla on monta henkilökohtasta kokemusta jolloin joku esim. Psykologille kerrottu juttu on pitänyt pysyä meidän välisenä, mutta aina ne o kerrottu vanhemmille ja muille tahoille joskus jopa sillein et sanottu vanhemmille et älkää sanoko et tiiätte… Varsinki jos jostain viiltelyst kertoo ni kyl ne kertoo vanhemmille koska se on itsetuhoista käytöstä ja voit vaikka suunnitella itsemurhaa sillä ne sen aina perustelee… Itellä o menny täysin luottamus et kehotan olee varovainen ettei sun selän takana lähe mitkään laitos hoito paperit liikkeelle ja ei ku pakkohoitoon….
Heihin voi luottaa.
Puhut heille kahdenkesken,mutta heillä on vastuu kertoa vanhemmille jos on viillellyt itseään,syömishäiriöitä on jne.
He eivät kerro opettajille,oppilaille.
Vain vanhemmille jos asia on todella paha.[osa tektsistä poistettu]
En tarkoita että pitäisi,mutta jos kärsit mene heti puhumaan heille.
Good Luck :)
Mulla ainakin ku kerroin [osa tekstistä poistettu] nii kuraattori vei mut terkalle, joka sit soitti mun äidille. Ne pitää ne asiat, kunhan ne ei oo mitään terveyttä tai henkee uhkaavia asioita, esim. pitkä syömispaasto, itsemurha-ajatukset yms. Mut jos on tarvetta mennä, niin kyllä kannattaa! Ainakin mulla se auttaa ku saa puhua tuntemuksistaan jollekkin, jos ei muuten halua/kehtaa puhua läheisille.
