Mä en tiiä kelle voisin puhuu tästä,joten päätin kirjoittaa tänne…mä en tohdi mennä enää iltaisin nukkumaan koskamä pelkään että en enää herääkkään..mitä mä voisin tehdä että saisin tämän kuoleman pelon pois? :(
Mulla on ihan sama ongelma kuin sullakkin ja sen lisäksi vielä pelkään kaikkia sairauksiaki joiten takia kuolee… Itse menen aina mahdollisimman myöhään nukkumaan koska pelkää ihan hirveästi etten sitten aamulla herääkkään. Mulla on lisäksi vielä taustalla vanhemman kuolema niin sekin vai lisää tuota pelkoa :(.
Moi!
Itse olen kristitty joten kirjoitan siis tämän omasta näkökulmastani.
Olen siis kristitty joten luotan Jeesukseen, että kun kuolen niin Jeesus ottaa minut luokseen ja siunaa minua ja meitä kaikkia muita.
Kenellekään ei yksikään päivä ole varma, oli miten nuori tai vanha niin ei välttämättä näe uutta päivää tässä maailmassa, Jeesus, Jumala ja Pyhä Henki päättää jokaisen elämän keston ja ihminen voi omalla uskollaan päättää miten tästä maailmasta poistumisen jälkeen tapahtuu.
En osaa valitettavasti muotoilla asiaa sen paremmin, mutta jos mahdollista, niin olisi todella tärkeää jos puhuisitte peloistanne jollekin (vanhemmille, psykologille, terkalle…) oli se mikä pelko tahansa.
Elämän pituuteen ei ihmiset voi vaikuttaa (ainakaan lisäämällä sitä) mutta sen laatuun voi, ja siksi pelkääminen kuluttaa ihmistä ja uskon ettette tekään halua pelätä kokoajan, tiedän miltä se tuntuu! :(
Mutta kuten sanoin, toivon että pystyisitte puhumaan edes jollekin peloistanne, tai edes kirjoittamaan siitä (katsokaa vaikka Huoli puheeksi – kaavake! :)) ja lisäksi, olisi myös tosi hyvä jos rukoilisitte apua.
Jotkut lukee tätä ja miettii mikä outo mä olen, mutta usko on auttanut mua ja monia muita tosi paljon.
Ja uskon että rukoileminen ja asioista puhuminen helpottaisi asiaa.
On sanonta ”why wake up stressing when a new day is a blessing”, eli ”miksi herätä stressaten, kun uusi päivä on siunaus”, me ei tiedetä millon meidän aika koittaa, mutta voimme vaikuttaa elämän laatuun ja siihen mitä teemme.
Varmasti esim. 30 jotakuinkin onnellista vuotta on parempi kuin 100 pelättyä ja ahdistuneena oltua vuotta, eikö? Joten puhukaa ihmessä läheisillenne, rukoilkaa, ja netistä sekä muualtakin löytyy todellakin muita, ja esim. foorumeja missä voi pohdiskella näitä pelkoja.
Paljon tsemppiä ja siunausta, rukoilen teidän puolesta!
Anteeks, kun en osaa auttaa, mut ehdotan, että puhutte asiasta jonkun kanssa esim. vanhemmat tai koulussa joku psykologi tai jotain. : )
