Niin siis tehtiin lopetus päätös meidän kissasta. Se on jo 18 vuotta. Eli siis ollut minun elämässä aina. Onko teillä mitään vinkkejä surun lievittämiseen?
Itel sama tilanne meiän koiran kaa…en tiiä miten selviin mun elämässä ilman sitä…se on mun koko elämä
Otan osaa 😔 lemmikin menettäminen on aina surullista, mutta uskon että hänellä on parempi nyt, kun hän oli jo aika vanha.
Suuret osanotot ja tsemppiä ❤️ en osaa paremmin auttaa juuri nyt kuin että hänellä varmasti oli jo vaivoja, ja hän pääsee vaivoistaan ja on luultavasti onnellinen siellä missä onkaan <3
Moikka,
Otan todella paljon osaa teidän kissan menetykseen❤️ Päätös lopettamisesta on varmasti ollut sinulle sekä perheellesi erittäin raskas. Lemmikin kuolema voi herättää paljon vaikeita tunteita, kuten surua tai kaipuuta, ja sen käsittely vaatii aikaa. On tärkeää muistaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja sinulla on oikeus surra itsellesi parhaalla tavalla. Kysyit viestissäsi, miten surua voisi lievittää. On todella rohkeaa, että olet voinut jakaa täällä sinulle kipeän asian ja kysyä neuvoa.
Jokainen työstää surua eri tavalla eikä ole olemassa väärää tapaa surra. Omista tunteista ja ajatuksista puhuminen itselle läheisille ihmisille, kuten perheenjäsenillesi, voi kuitenkin auttaa käsittelemään tapahtunutta ja kannatella siinä, ettei tunteiden kanssa tarvitse olla yksin. Myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai -psykologin kanssa voi rohkeasti käydä juttelemassa, sillä he ammattilaisina osaavat kuunnella ja tukea sinua surun keskellä. Tärkeintä on, että saat puhuttua jonkun kanssa silloin ja sen verran, kun sinulle tuntuu hyvältä. Jos kirjoittaminen tuntuu sinusta luontevammalta, voit myös esimerkiksi kirjoittaa ajatuksiasi päiväkirjaan tai vihkoon.
Vaikeana aikana on tärkeää muistaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista ja tehdä asioista, jotka tuovat itselle iloa. Oma harrastus tai muu mielekäs tekeminen, kuten piirtäminen, ulkoilu luonnossa tai liikunta, voi myös auttaa ilmaisemaan tunteita, joista voi olla hankalaa puhua. Rutiinit ja kivat asiat arjessa voivat myös tuoda turvaa silloin, kun tuntuu että elämä on järkkynyt. Muista huolehtia myös riittävästä levosta ja olla itsellesi armollinen, kun on vaikeaa.
Surulla ei ole aikajanaa ja sinulla on oikeus surra omalla tahdillasi. Voit kuitenkin luottaa siihen, että ajan kuluessa suru helpottaa ja sinä selviät. Valoisampia hetkiä tulee taas vaikka rakkaan lemmikin menettäminen jättääkin jälkeensä kaipauksen. Jos haluat puhua tai kirjoitella mistä tahansa asiasta, niin voit aina olla yhteydessä luottamuksellisesti meidän ilmaiseen Lasten ja Nuorten puhelimeen (puh. 116 111) tai chatin ja nettikirjeen välityksellä: https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/lasten-ja-nuorten-chat/
Toivon sinulle kovasti lämpöä sekä voimia surun keskelle ❤️ Kaikkea hyvää alkavaan kesään!
Moi!
Surua ei voi eikä kannata kokonaan ohittaa. Itsekin lemmikkejä menettäneenä tiedän kyllä sen surun ja ikävän. Normaaliahan se on että surettaa kun menettää jotain rakasta.
Kun aikaa on kulunut niin suru vaihtuu kiitollisuudeksi siitä että sain kokea ne tärkeät asiat vaikka niiden menettäminen sattui. Juuri nyt ei tunnu siltä mutta ne yhteiset vuodet olivat tosi arvokkaita ja ajan kanssa niistä on iloinen.
mutta tosiaan, kaikkea kipua ei kannata väistää mutta olen silti pahoillani että joudut käymään nämä asiat läpi.