Ongelma mielialassa.
Mulla on liian hyvä olo. Jokainen varmaan tietää sen ihanan olon mikä tulee kun on just vaikka kuunnellut hyvän kappaleen ekaa kertaa. Tai jos ei tiedä, niin sitä vois verrata itsetyydytyksen jälkeiseen mielihyvään. Jotain ainetta vaan erittyy selkärankaa pitkin, ja tulee hirveen euforinen olo. Sellanen väsynyt ja taivaallisen pehmee… No ei siinä, sehän on vaan hyvä juttu. Mut on sellanen olo joka ikisellä sekunnilla! Ei ole kivaa, kun tuntuu että mikään ei kiinnosta ja vois vaan nukkua ja nukkua. Voisin kuvitella et tuntuu samalta kuin ois jossain rauhottavissa. Ei kai kukaan halua kulkea morfiinihuuruissa kuitenkaan koko aikaa. Vaikka eihän sitä tiedä.
Jos joku tunnustaa, että on samanlainen olo tai jotain. Oon pillahtaa itkuun täällä, ei oo kivaa olla näin hirveän uninen ja välinpitämätön.
PS. Pimeähköstä ja samanaikaisesti värikkäästä kirjoitustyylistä huolimatta viestin kirjoittaja ei ollut aineissa. Ainakaan tietääkseen. Jos joku on hänelle jotain syöttänyt, se selittäisi kaikki hänen tuntemuksensa.
Jju, mul on kans tollane sama fiilis, melkee koko aja. Joka helvetin asia on nii hauska, et ei voi ku vedet silmis nauraa. Kamut on nii ihanii et niit vois vaiks halata. Välil tulee semmone vittumaine tärinäkohtaus, ja mä oikeesti tärisen ja kikatan jopa puol tuntii. Siis iha ku ois kylmä, vaiks olis lämmin ku saunas. Mut sit ku yhtäkkii, melkee napsahtamal se tunne hävii, nii rupee kyyneleet ja veri valumaa. Ei mul oo ees adhd:t eikä mitää masennust mut sama onkelma. Ja sitte! jos tulee joku ongelma nii se on päästävä läpi! Mietin pään puhki jotta sen vois hoitaa. Välil on ku aineis olis, mut silti samaan aikaan jokin repii sisäl päi, mut silti vaa nauran. Kaikki pikkasenki huvittavat äänet, tai jutut saa mut repeemää iha kympil. Terkkarit ja opet kysyy et oonks mä jtn aineis tai adhd, mut en kumpaakaa oo.
YaY~
