Mä en jaksa enää! En jaksa tätä elämää, en jaksa tätä paskaa! [osa tekstistä poistettu] Oon nii rikki… Mä käyn juttelemas nuorisopsykiatrilla mut en pysty puhuu siä mitään… En oikee luota siihe ihmiseen… Tuntuu ettri se ymmärrä mua… Tuntuu et kukaa ei ymmärtäis… Kukaa ei ymmärrä miten paha olo mulla on… [osa tekstistä poistettu] Tuntuu ku kukaa ei tajuis miten paljo mä kärsin… [osa tekstistä poistettu]. Oon siis ny jossai nuorisokodissa tai mikä tää ny o mut täällä nää ohjaajatkaan ei huomaa sitä kuinka vaikeeta [osa tekstistä poistettu] Mu elämäs on ollu nii paljo vastoinkäymisii. En tajuu mikä mus on vikana… Oon vaan yks iso virhe… Mulla ei oo paljoo ystävii ja oon tosi usein yksinäine… En haluu olla yksi ku sillo mulla on vaa entistä paskempi olo… [osa tekstistä poistettu]… Haluisin puhuu jollekki mut en tii kenelle… Mulla ei oo ketää kelle puhua… Anteeks tää sekava teksti mut halusin purkaa tän jonnekki… Tarviin apuu mut ei oo ketää kelle puhua… Mitä mu pitäs tehä? (Kutista viesti)
Hei,
Hyvä, että otit yhteyttä meihin, olit tosi rohkea. Kirjoitit vakavasta asiasta, jonka selvittämiseen tarvitset aikuisen apua. Kannustan sinua kertomaan ajatuksistasi jollekin luotettavalle aikuiselle lähelläsi. Olet kestänyt paljon yksin, mutta nyt on aikuisten tehtävä auttaa sinua. Voisitko kuitenkin ajatella, että kertoisit mietteistäsi nuorisokodin mukavimmalle ohjaajalle tai nuorisopsykiatrian työntekijälle? Voit kertoa ajatuksistasi aivan samalla tavoin, kuin kerroit tänne meillekin, sain hyvin kiinni olostasi. Uskon, että kun kerrot ajatuksistasi työntekijöille, huolesi lähtisivät selviämään ja olosi voisi parantua. Työntekijät kestävät kyllä kuulla olostasi ja miten toivoisit esim. suunnitelmaa noudatettavan. Voit rohkeasti ottaa asiat puheeksi ja silloin he voivat paremmin myös auttaa sinua, kun tietävät, mitä todella ajattelet.
Jos tuntuu, että kertominen puhumalla jännittää tai on mahdoton ajatus, niin mitä luulet, voisitko kirjoittaa esimerkiksi kirjeen ohjaajalle tai nuorisopsykiatrille? Tiedäthän, että sinun on mahdollista toivoa myös hoitavan nuorisopsykiatrin vaihtoa toiseen henkilöön, jos tuntuu, ettei hän ymmärrä sinua? Voit pyytää sitäkin rohkeasti. Olet kaiken avun arvoinen ja olosi voi helpottua, kun vain uskallat ottaa seuraavan askeleen kertomisessa. Ensimmäisen olet jo ottanut, kun kirjoitit tänne meille!
Voit myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen numeroon 116 111, joka on auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20 (puhelu on maksuton ja luottamuksellinen) tai kirjoittaa MLL:n Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti). Saat kirjeeseesi henkilökohtaisen vastauksen luotettavalta aikuiselta. Voit myös chatata kanssamme ma-ke klo 17-20.
Vaikka tuntuu, että elämässä ei juuri nyt valoa meinaa näkyä, niin uskon, että toivoa on. Ethän jää ajatustesi ja huoliesi kanssa yksin, olemme mielellämme tukenasi!
