Moi! Elikkä siis oon 15-vuotias tyttö, joka on huolissaa omasta voinnista. Mulla on ollu ny varmaa jo puoli vuotta semmone uupumus ja väsymys, joka ei oo helpannu yhtää vaikka nukun iha ok yms. Kotona joitaki ongelmia on esim. tunnen jääväni esikoisena meidän perheessä semmoseks huomaamattomaksi. Mulla on pikkuveli, joka on mua 6,5 vuotta nuorempi. Ite huomaan kuinka mun vanhemmat suosii mun pikkuveljeä, ja oon tästä maininnukki mun vanhemmille mut ainut mikä vastaus sieltä tulee on: ”ei, me ei suosita ketään enempää, sä vaan keksit noi ite”. En kuitenkaa usko et tää on näin, nimittäin jopa mun oma mumma on sanonu mulle että on huomannu sen meidän perheessä mutta vanhemmat perustelee tän vaa sillä ettei mumma asu meillä joten se ei tiedä mitään mitä meidän kotona tapahtuu. En saa minkäänlaisia kehuja esim. jos koe menee hyvin tai oon saanu tehtyä jonku jutun hyvin ja loppuun. Heti ku mun pikkuveli saa kokeesta jonkun hyvän numeron, se saa siitä jonkun palkkion. Ite en oo saanu mun koko elinikänä mitää palkkiota jostain hyvästä koenumerosta.
Oon kyselly myös mun parilta kaverilta jolla on diagnosoitu masennus ja ne on maininnu et niillä on samoja oireita masennuksen aikana. [osa viestistä poistettu].
Haluisin mennä keskustelemaan jollekki koulupsykologille mutten uskalla puhuu kenellekkää ulkopuolisille ku just ja just pystyn puhuu tästä asiasta kavereille.
Kiitti jos luit tänne asti :)
Moi!
Vaikka kerrot voivasi huonosti, olen iloinen, että olet itse huomannut asian. Tästä saa vaikutelman, että osaat jo hieman analysoida omia tunteitasi ja havainnoit ympäristöäsi terävästi. On myös hyvä, että uskaltauduit kirjoittamaan tänne.
Liittyykö uupumuksesi ja väsymyksesi johonkin tiettyyn tilanteeseen vai onko se yleisellä tasolla mihin tahansa tilanteeseen liittyvää väsymystä? Väsymys ja uupumus ovat kuitenkin vähän eri asioita. Uupunut ei jaksa oikein mitään, eikä palaudu yöunien jälkeenkään ja tarvitsee varmasti jo apua tilanteeseen. Väsynyt pystyy vielä palautumaan ja saa voimia takaisin levättyään tarpeeksi. Sinun kannattaa miettiä omalta kohdaltasi kummasta sinulla on kysymys. Jos tulet tulokseen, että olet todella uupunut, neuvoisin sinua ottamaan yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Hän voi ohjata sinut sitten eteenpäin, jos tarve niin vaatii. Jos tuntuu hankalalta aloittaa puhetta vieraalle, laitan sinulle linkiksi lomakkeen, jonka voit itseksi ensin täyttää ja vaikka antaa sitten terveydenhoitajalle alustukseksi.
https://www.nuortennetti.fi/app/uploads/2017/09/Huoli-puheeksi-lomake.pdf
Olen helpottunut, ettet ajattele itsemurhaa. Ajatus siitä, että olisi helpompaa, jos ei olisi täällä, on myös varmasti käynyt monen mielessä huonolla hetkellä. Helpot ratkaisut eivät vaan aina ole niitä parhaita. Onneksi sinä olet sisäistänyt tämän. Viiltely ei tietenkään ole hyväksi ja jotain sinä yrität sen avulla kertoa läheisillesi. Mutta tietävätkö vanhempasi viiltelystäsi? Tästä asiasta sinun pitäisi myös puhua terveydenhoitajan kanssa.
On myös hyvä, että olet puhunut näistä asioista kavereillesi. Vertaistuki on yksi hienoista asioista, joita kaverille voi antaa. Kerroit myös, että joillakin kavereilla on diagnosoitu masennus ja olette vertailleet oireita. Jos omat oireesi ovat samankaltaisia kuin niillä, joilla on diagnoosi, on taas yksi syy lisää mennä keskustelemaan terveydenhoitajan kanssa.
Pikkuveljet ja- siskot tuntuvat usein saavan enemmän huomiota kuin vanhemmat sisarukset. Taitaa olla aika yleistä monessa perheessä. Puhutaan myös keskimmäisen lapsen “näkymättömyydestä”. Itse haluaisin uskoa, että kaikki lapset ovat vanhempien silmissä samanarvoisia. Voi olla, että olet saanut samankaltaista huomiota vanhemmiltasi ollessasi pikkuveljesi ikäinen, mutta et vaan muista sitä. Varmasti vanhempasi kuitenkin rakastavat sinua samanarvoisesti. Voisit kertoa vanhemmillesi, että kaipaisit heiltä vähän enemmän huomiota ja kehumista. Joskus vanhemmat eivät itse ymmärrä, että joku lapsista jää vähemmälle huomiolle.
Puhuit koenumeroista ja ettet saa vanhemmiltasi tarpeeksi positiivista palautetta tai palkkiota numeroistasi. Oletko neuvotellut asiasta vanhempiesi kanssa. Usein ne, jotka pyytävät, saavat. Veikkaan, että veljelläsi on joku oma taktiikka vanhempiisi nähden. Tämä on siis silkka veikkaus.
Nyt haluan toivottaa sinulle jaksamista, iloa ja valoa, vaikka tuleekin syksy ja pimeää😊
Lasten ja nuorten netin päivystäjä