Must on ruvennu tuntumaa et mul olis masennus. Mua ei enää naurata mikää. Oon ajatellu joka yö itsemurhaa jne. En haluu kertoo kellekkää. Oon meinannu kertoo mun kaverille mut se kertois sen kaikille. Kokemusta on sen ”lupauksista”. [osa tekstistä poistettu] Mua kiusataaan koulussa. Emmen se oli tönimistä/ tavaroiden piilotteluu, opettajat ”puuttu” siihe nii se ei moppunu vaa pahentu. Nyt mua kiusataa haukkumalla somessa tai luokassa/välkillä. Mua on ruvettu syrjii ja kikkee. Tää alko siis siitä ku mul meni välit poikien kaa. Nyt enää pari tyttöö on munkaa. Siis ne haukkuu mua ask.fm issä ja whatsapissa. Mä oon jo meinannu sanoo mun kavereille näi ’”mä otan joku päivä ja lähen” niin mä myös aion tehä. Kiitti jos jaksoitte lukee♥
Heippa,
ei ole ihmekään, jos mielesi on matalalla ja ajatukset synkkiä, jos joudut joka päivä kuulemaan ilkeitä sanoja ja mollausta. Kiusaaminen ei ole sinun syytäsi eikä kerro sinusta ihmisenä, vaan niistä kiusaajista. Heidän törkeä käytös tulisi saada loppumaan ja on ikävää, ettei opettajien puuttuminen helpottanut tilannetta. Voisitko kuitenkin kertoa opettajille uudestaan, miten kiusaaminen on jatkunut ja missä sitä tapahtuu? Netti- ja whatsapviestit voisit näyttää opelle ja/tai vanhemmillesi, jotka mahdollisesti voisivat olla yhteydessä kouluun. Mitä ajattelet?
Onko sinun mahdollista estää/blokata kiusaajia sosiaalisessa mediassa?
Itsemurha tai itsesi satuttaminen eivät ole ratkaisu tähän tai mihinkään muuhunkaan tilanteeseen. Itsensä satuttamisesta voi helposti tulla kierre, jota on vaikea katkaista. Olo ei kuitenkaan helpota ja arvet voivat harmittaa jälkikäteen. Tilanteeseen ratkaisu voisi olla se, että kiusaamiseen puututaan entistä tiukemmin ja sinä saat tukea kiusaamiskokemuksiin ja masennuksen tunteisiin. Nämä asiat ovat aikuisten vastuulla, mutta ensin aikuisten tietoon tulisi saattaa se, että kiusaaminen jatkuu edelleen ja sinulla on tosi paha olla. Siinä sinä olet avainasemassa ja toivon, että lopusta aikuiset ottavat kopin.
Jos kiusaamista ei saada loppumaan aikuisten toimesta, olisi mietittävä, miten tukea sinun jaksamista siihen asti, kunnes koulu loppuu tai kiusaajat kyllästyvät tai ymmärtävät lopettaa. Näitä asioita voisit pohtia yhdessä aikuisen kanssa esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelimessa tai chatissa. Molemmissa palveluissa saat olla nimetön eikä puhelinnumerosi näy vastaajalle.
Sinun elämäsi ei ole vain tässä ja nyt, vaan asiat voivat muuttua ja olosi voi parantua. Silloin elämäkin näyttäytyy jälleen elämisen arvoisena. Entä mitä hyviä asioita elämässäsi on tällä hetkellä? Nämä kaksi ystävää..? Entä perhe ja/tai lemmikit, harrastus, mielenkiinnon kohteet…? Mistä saat ilon pilkahdusta edes hetkeksi?
Toivon, ettet jää täysin yksin näiden asioiden kanssa. Et ole syyllinen kiusaamiseen etkä pahaan oloosi ja ansaitset saada apua!
Moi!
Olen kokenut samaa ala-asteella. Kun siirryin ylä-asteelle eri paikka kunnalle kiusaaminen loppui. Siirryin Anna Tapion kouluun. Mutta muista kiusaaminen ei koskaan johdu kiusatusta. Toivon, että kiusaaminen loppuu sinun kohdaltasi. Kenenkään ei pitäisi kokea kiusaamista.
Oon 12.vuotias tyttö, ja mulla on alkava masennus, tai voi ollakkin jo masennus, mul pisti silmään toi sun itsemurhan ajattelu juttu, ni halusin tulla sanoo ett vaikka asiat ois kuinka huonosti älä tee itsemurhaaa, silloin aiheutat muillekkit mielipahaa. [osa tekstistä poistettu] en oo pystyny puhumaan kenellekkää aikuselle paitsi mun siskolle (24. v.) jolla on keski vaikea masennus. Monet mun kamut tietää [osa tekstistä poistettu], mut kenellekkää aikuselle en oo kertonu, koska oon pelänny ett pelästytän ne itkee kosak oon vast 12… Ja niin.. mut koita jaksaa :)