Minua masentaa, koska äitini ei oikein huomioi minua. Kun minulla on vaikeuksia, hän ei ota niitä todesta. Jos hän näkee minun itkevän, hän ei tee mitään. Jos tappelemme siskoni kanssa hän on vain siskoni puolella ja minulle vihainen. Lisäksi äitini haukkuu minua usein ja välillä tuntuu että en jaksa. On minulla poikaystävä, jonka kanssa olen ollut melkein 2 vuotta joka tukee ja auttaa mutta välillä tuntuu ettei sekään riitä. En voi puhua äitilleni mitään, koska hän vain väittää että liioittelen.
Moi.
Voisitko puhua äitisi kanssa tästä tai vaikka kirjoittaa hänelle kirjeen, jos hän väittää että liioittelet? Kertomasi kohtelu on todella loukkaavaa ja väärin sinua kohtaan. Vanhemman tehtävä ei ole ”valita” ketään lapsista, vaan jokaisen lapsen tulisi olla tasa-arvoinen. Varsinkin laiminlyönti itkun ja tappeluiden kohdalla sekä riidoissa ja vaikeuksissa kuulostaa julmalta. Oletko ajatellut puhuvasi esim. terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa tunteistasi? Onko sinulla ketään sukulaista tai ihmistä perheessäsi, joka voisi puhua äidillesi? Olet kaunis ja arvokas ihminen ja ansaitset paljon parempaa.
Halaus ja tsemppiä! =)
