Mun elämä tuntuu ihan turhalta. Tulevaisuus tuntuu toivottamalta. Minua on ahdistanut/surettanut suunnilleen viime syksystä lähtien ja se on ollut lähes koko ajan kanssani. Vaikka silloin ei edes tapahtunut mitään suurempaa mieltä järkyttävää asiaa, se vaan tuli. En tiedä mistä, miksi. ( kyllähän minä tiedän että mielialojen heittelyt kuulu murrosikään ja muuta..) Joka päivä odotan että joko huomenna tapahtuisi jotain ihmeellistä.. Joka päivä mä ajattelen että vois vaan kuolla, tuntuu että elämällä ei oo mitään väliä ja mä olen vain yksi surullinen muiden joukossa
