oon just alottanut yläasteen, ja tuntuu vaan kivalta mennä kouluun kun olin koko kesän vailla kavereita.kukaan mun vanhoista kavereista ei halua olla enää mun kanssa, syynä on se että mun kaa on tylsää.haluaisin olla joku koulun hyvä tyyppi, jonka kanssa haluttaisiin olla, mut jään aina mun parhaan kaverin varjoon kun se on mua parempi suunnilleen kaikessa. muut kamut pyytäää sitä noin kolmesti viikossa, mua ei ikinä. tuntuu pahalta joutua aina seuraamaan niitä muita, kun ei halua olla yksinkään. tahtoisin löytää itseni!
Mä voin kyllä samaistuu sun tilanteeseen ihan täysin!
Sun pitää vaan ajatella eteen päin, jos tunnet olevas yksin, etkä löydä uutta kaverii. Ajattelet, että viimeistään 3 vuoden päästä pääset tutustumaan uusiin ihmisiin!
Mulla on ollu kauheen vaikeeta tän lukuvuoden alussa, mutta nyt mä vaan ajattelen positiivisesti eteen päin.
Aloitin juuri ylä asteen elokuussa [osa tekstistä poistettu] Minua kiusattiin minun entisessä koulussa ja pelkään kovasti että se tapahtuu täällä Suomessa kanssa. Siinä välissä oli kanssa poika ongelmia jotka vain pahensi tätä viiltelyä. Minä seuraan kavereita vain koulussa ja olen se tylsä tyttö joka ei oo olenkaan hauska. Ihmiset ei vaan ymmärrä miltä tää tuntuu!
Mulla oli sama tilanne kun alotin yläasteen. Kaikki palvo mun parasta kaveria, eikä kukaan ees huomannu mua.
Nykyään meillä on yhteisiä ja omia kavereita. Isossa porukassa kannattaa vaan olla vahva eikä kopioida muita.
Omia kavereita saa kun menee rohkeasti juttelemaan, moikkaa luokkakavereita ja menee juttelemaan, niin voi alkaa uuuuusi ystävyys :)
