Joo tota moi. Mulla on pieni huoli, sillä huomasin että mua tuijotetaan. En tiedä mihin tästä kirjoittaisin, mutta kokeillaan nyt tänne.
Tuijotus ei ole ohimenevää, eikä pientä katselua. Suurin osa mun tuijottajista on miehiä/poikia. Toisinaan ne vilkuilee mua taukoamatta, toisinaan tuijottaa niin läpitunkevasti että henki tuntuu loppuvan kesken, ku alkaa pelottaa/ahdistaan. Katseita on vaikea lukea, että mitä ne tarkoittaa.
Pari esimerkkiä:
– Yks päivä olin tulossa kaupasta kotiin. Kun kävelin kohti erästä miestä sivulta (olin tulossa pienemmältä polulta suuremmalle) hän kääns päätänsä, ja mut huomatessaan käveli yhä eteenpäin, mutta kattoen kiinteästi muhun. Kun mä sitten ohitin sen ja lähin kulkemaan kohti suuntaa mistä se oli tullut, nii SE KÄÄNTY samaan tahtiin ku mä käännyin siitä pieneltä polulta. Sit se pysähty ja jäi tuijottaan mun perääni.
– Kävelin yhtä poikaa vastaan, ja kun jatkoin kävelyä, se käänty ja alko seuraan mua, ja jopa juoksi kauas mun eteeni, käänty ja jäi odottaan et kävelin ohi. Se teki tätä nii pitkään kunnes mä menin kotiin. Se ei naureskellut tai mitään, eli mulle ei tullut häpäisty olo, mutta jotenki aika pelottavaa…
Kauppakeskuksissa en saa koskaan olla rauhassa. Kaverit jatkuvasti huomauttelee et joku kattoo. Myös mun oma äitini on menettäny hermonsa, ja sano et mun seuras ei oo kivaa olla, kun kerään nii paljon katseita.
Saan monia kiinni mun kattelusta usein. Jotkut punastuu, toiset hätkähtää, toiset kääntää nopeasti (mutta liian myöhään) päänsä pois. Kun mä aloin seurusteleen mun ensimmäisen poikaystävän kanssa, se kerto että kaikki meidän luokan pojat (oltiin samalla luokalla)oli jääny tuijottaan mua kun kävelin luokkaan ensimmäistä kertaa.
Tässä on outoo se, etten näe itteeni sen erilaisempana kun muita. Pukeudun suht.koht normaalisti, en oo mitenkää erityisen kaunis/ruma, en oo mitenkää lihava/laiha vaikka muodot omistan, ja muutenkin oon aika normaalin näkönen. Hymyilen kyllä todella paljon ihan tuntemattomillekkin, mutta en uskois sen olevan sentää syy.
Mikä tässä on tää juttu? Mua jopa vähä pelottaa, että mikä mussa on vikana. Mikä mussa kiinnittää kaikkien huomion? Haluisin tästä eroon! Joskus tää on ihan imartelevaa, mutta kun mua välillä tuijottaa semmoset yli 60 äijät, nii se ei oo kivaa… Etenki ku jotkut niistä alkaa jutteleen, ja esimerkiks jotkut pyytää et lähden niiden matkaan… Yks joskus ihan suoraan kysy että haluanko mä mennä sen kotiin, se tois mulle alkoholia ja harrastaisin sen kanssa jotain ”kivaa”.
Oon kokenu seksuaalista ahdistelua ja mut on raiskattu kahden eri henkilön toimesta, ja toinen niistä raiskas mut useasti. Mua on kosketeltu ilman mun lupaa ja kaikkee. Siispä tää ahdistaa enemmän, ku arvaisittekaan…
Hei,
olen todella pahoillani, että olet joutunut kokemaan seksuaalista väkivaltaa. Toivottavasti tekijät on saatu vastuuseen ja Sinä olet saanut apua ja tukea kokemusten käsittelemiseen?
On valitettavan yleistä, että nuoret tytöt joutuvat aikuisten miesten ikävän, tungettelevan ja ahdistavankin käyttäytymisen kohteeksi. Se on AINA väärin, jos aikuinen ehdottelee tai vihjailee seksuaalisväritteisillä asioilla/teoilla nuorelle tai tulee koskettamaan. Se on rikos ja moisesta voi ja tulisi aina kertoa aikuiselle. Esimerkiksi kauppakeskuksessa ollessa ja tällaisen tapahtuessa voi mennä kertomaan vartijalle. Vastuu on aina aikuisella.
Vaikka ilman lupaa ja/tai ikävällä tavalla koskettava olisi oman ikäinenkin, niin se on väärin. Meillä jokaisella on oikeus koskemattomuuteen.
Tuijottelu, josta kerrot, voi olla ihan harmitontakin katsomista tai ihailua. Joskus, kun on joutunut kokemaan ahdistelua tai jopa seksuaalista väkivaltaa, tällaisille asioille saattaa herkistyä. Kuten itsekin kirjoitat – se tuntuu sinusta ikävien kokemusten jälkeen erityisen ahdistavalta. Se ei ole mikään ihme ja vaatii aikaa uskaltaa jälleen luottaa ihmisiin ja tuntea olevansa turvassa. Voisiko olla myös niin, että kokemusten ja varuilla olon vuoksi tarkkailet ihmisiä itsekin herkemmin?
Yleisesti ottaen valoisalla ja julkisilla paikoilla liikkuessa on turvallista olla. Jos joku lähestyy sinua noinkin törkeillä ehdotteluilla tai ylipäänsä ikävästi käyttäytyen, kannattaa lähteä kävelemään pois ja/tai hakeutua muiden turvallisilta vaikuttavien ihmisten seuraan. Jos joku lähtee seuraamaan, siitä voi kertoa jollekin aikuiselle, tuntemattomallekin. Tai voit alkaa vaikka huutaa – mitä tahansa, joka saa tyypin jättämään sinut rauhaan. Yksi keino on kaivaa kännykkä esiin, soittaa jollekin tai esittää puhuvansa puhelimessa. Se saattaa lisätä omaa turvallisuuden tunnetta tai ainakin ajaa häiritsijän pois. Tiedän, että jotkut aikuiset voivat käyttäytyä todella törkeästi. Minkäänlaista ahdistelua ei tarvitse sietää ja turvallisuutesi on tärkeintä.
Nuorena viehättävänä naisena saat varmasti myös jatkossakin huomiota. Harmittomiin katseisiin kannattaa suhtautua positiivisesti, ottaa ne imarteluna ja niitä liikaa miettimättä. Jos asia häiritsee kovasti, voi yrittää keskittyä vaikka musiikin kuunteluun tai kaverille/vanhemmalle juttelemiseen, kun on väkijoukossa.
Toivottavasti voit jutella ajatuksistasi ja tuntemuksistasi myös jonkun aikuisen, esimerkiksi äitisi, tai ystäviesi kanssa!
Hyvää kevättä sinulle!