Otsikosta voittekin lukea kysymykseni. Miltä ihastuminen tuntuu?
En ole ihastunut pitkiin aikoihin – todennäköisesti. Usein katselen jotakuta ihmistä ja ajattelen, kuinka ihana hän on, ja jossakin vaiheessa luulin sen olevan ihastumista. Koin tuota tunnetta kuitenkin siskoanikin kohtaan ja sitä tapahtuu joka päivä, joten se ei ole ihastumista. Olen ollut pari kertaa nuorempana ’ihastunut’ joihinkin poikiin, mutta nyt en muista ollenkaan, miltä se tuntui – ja oliko se edes oikeaa ihastumista.
Olen määritellyt itseni biseksuaaliksi, koska ajatus tytön kanssa seurustelemisesta tuntuu aivan yhtä ihanalta, ehkä jopa hieman ihanammalta kuin pojan kanssa (olen siis itse cis-tyttö). 🏳️🌈✨
Muotoillaan tämä kysymys nyt toisella tavalla. Leikitään vaikkapa, että on olemassa henkilö 1 ja henkilö 2, ja molemmat ovat todella mukavia, kauniita/komeita ja ihania. Ihastut henkilö numero 2:hteen. Mistä tiedät, että juuri henkilö 2 on ihastumismielessä mukava, kaunis/komea ja ihana, ja henkilö 1 vain kaverimielessä? Ääh, tämä kuulostaa niin oudolta tällä tavalla selitettynä, mutta en oikeasti erota ihastumista ja ihan normaalia tykkäämistä…
Haluaisin niin paljon ihastua ja joskus seurustellakin ja haaveilen siitä, mutta en voi, koska en tiedä edelleenkään mitlä ihastuminen tuntuu… Help me, please! 😥
Mulla oli sama ongelma. Mä luulin että olin ihastunt poikiin vaikka mä en koskaan oikeesti ihastunut niihin. Ihastumisessa melkein kaikki siitä ihastuksen kohteesta on omasta mielestä täydellistä ja haluaisi koko ajan olla ihastuksen kanssa.
Tossa sun esimerkissä on henkilö 1 ja henkilö 2, joten mä annan niille nyt nimet. 1 on jaakko ja 2 on marja. Jaakon kanssa on tosi kiva olla ja se on mukava. Se on myös komea, mutta jos mä mietin haluaisinko mä pussata tai koskea sitä, se tuntuu oudolta/epämukavalta. Marjankin kanssa on kiva olla. Marja on kaunis, hauska, mukava, ihana ja paljon muuta. Jos kuvittelen minkälaista olisi pussata marjaa, se tuntuisi paljon kivemmalta kuin jaakon pussaaminen.
Jos mä nään jossain vaikka kaupungilla komeen pojan, mä ajattelen että se on komea ja jatkan elämää. Jos mä nään jossain kauniin tytön, mä ajattelen että se on kaunis. Mä haluaisin katsoa sitä tyttöä koko ajan koska se on niin kaunis. Mä ajattelen sitä vielä viikon tai kuukaudenkin päästä.
Anteeks jos tästä mun tekstistä tuli epäselvä ja toivottavasti toi sun ongelma selviää💜
Kiitos vastauksesta, Lesbo❤️🧡🤍💓💜, siitä oli mulle vähän apua :) Laitan nyt tähän aloitukseeni vastauksen, että tämä nousisi vähän enemmän niin, että muut näkevät sen. Tästä on tullut mulle nyt vielä isompi ongelma, koska oon lukenut niin paljon kirjoja ihastumisesta ja seurustelemisesta ja oon niin kateellinen niille päähenkilöille – mäkin haluan ihastua! 😣
Mulla on oikeesti ihan sama fiilis. Paitsi että en tiedä olenko koskaan edes ihastunut keneenkään😭
Itellä sama ongelma :/
Tän sanominen ei helpota yhtään, mutta kannattaa oikeesti vaan odottaa.
Musta tuntui, että mussa oli jotain vikaa, kun en koskaan ihastunut keneenkään, mut ei se tarkota sitä. Mä vaan odotin jotain mahtavaa tyyppiä!
Yllä kirjottava on ihan oikeessa, että ihastuksen kanssa pussaaminen tuntuis kivalta. Mä en ainakaan haluaisi pussata mun kavereita, vaikka ne ihania onkin. Kaikki on kuitenki erilaisia ihastuneina.
Yleisintä on ehkä jännittää ihastuksen seurassa. Ihastusta tekee mieli myös kattoa koko ajan ja saattaa punastella.
Yleensä, jos joutuu ylipäätään miettimään, onko ihastunut johonkin tyyppiin, se yleensä tarkoittaa että on :D !! Mut lupaan, ettei loppupeleissä se ihastuminen oo kauheen kivaa…