Moi
Mä päätin kirjottaa tänne koska mulla on niin paha olo ollut jo pitkän aikaa..Mun elämä tuntuu turhalta ja oon miettiny [osa tekstistä poistettu] oon niin paska ihminen :( Kirjoitan tarinani…
Tää kaikki alko 2 luokalta.Silloin olin iloinen tyttö ja leikin mun kaverin kaa koulus.Sitten meille tuli riita kun se koko ajan määräili.Seuraavan päivänä mä nään joitain meidän luokan poikia ulkona.Niitä oli 4.Mä päätin mennä juttelemaan niille..Se oli ISO virhe.
Aluksi ne oli tosi kivoja.Paria kuukautta myöhemmin yks niistä oli pois koulusta.Ne muut alko sanoa siitä kaikkea ilkeää.Annoin niiden puhua..Seuraavana päivänä sitä välteltiin eikä se tienny ees miks! Huomasin että aina kun joku oli poissa siitä puhuttiin pahaa.Minä pelkäsin mennä kouluun ja samalla minä pelkäsin olla pois koulusta :(
Hei,
teit ihan oikean päätöksen, kun kirjoitit tänne. Toivon, että tämä olisi ensimmäinen askel siihen, että uskaltaisit kertoa jollekin lähellä olevalle aikuiselle pahasta olostasi.
Et missään nimessä ole luuseri! Paha olo ei ole sinun syytäsi ja siksi tuntuu kurjalta, että mietit itsesi satuttamista. Se ei ole ratkaisu eikä mitään sellaista ole tapahtunut, josta et selviäisi tai jonka vuoksi sinun tulisi yhtään miettiä noin lopullista tekoa. Juuri nyt sinusta saattaa/on saattanut tuntua siltä, että ei ole mitään ulospääsyä pahasta olosta ja mikään ei koskaan muutu tai tunnu paremmalta, mutta usko pois – asiat voivat muuttua ja olen aivan varma, että sinun kohdallasi näin tulee käymään.
Ymmärsinkö oikein, että paha olosi on saanut alkunsa kiusaamisesta tai johonkin kaverisuhteisiin liittyvistä mutkista? Tuo mitä kerroit pahan puhumisesta kuulostaa tosi kurjalta. Ikävää, että näillä pojilla on jostain syystä ollut tarve haukkua sitä tyyppiä, kuka sattuu olemaan poissa koulusta. Kiusaaminen ei ole kiusatun syytä, vaan kiusaajat tekevät sitä syystä, joka nousee heistä itsestään. Se saattaa olla epävarmuus, oma paha olo, jota puretaan kiusaamalla muita tai vaikka huomionhaku. Tilanteessa, jossa itse huomaa muiden kiusaavan jotain toista, voi lähteä pois paikalta. Tai jos uskaltaa, niin voi huomauttaa kiusaajille, että tuo ei ole oikein ja ei kuulosta kivalta. Voi kysyä vaikka, että ”miltä teistä tuntuisi, jos teistä puhuttaisiin pahaa?”. Tällöin kiusaajat eivät saa positiivista huomiota tai niin sanottua ”hiljaista tukea” muilta ympärillä olevilta.
Nyt kannustan sinua juttelemaan pahasta olostasi ja synkistä ajatuksistasi aikuiselle, kehen luotat. Kuka aikuinen se voisi olla? Äiti tai isä tai muu sukulainen? Entä terveydenhoitaja tai koulukuraattori? Koulun ammattilaiset ovat koulussa auttamassa ja tukemassa. Jos sinusta tuntuu vaikealta aloittaa asioista kertomista, voit käyttää apunasi Huoli puheeksi -lomaketta: http://www.mll.fi/huolipuheeksi .
Tsemppiä sinulle!! Muista, että asiat voivat muuttua parempaan ja Sinä olet arvokas nuori!!
