Mitä tässä tilanteesa pitäs tehä… En oo tuntenu oikeesti iloa aikoihi. Mulla on elämäsä kaikki iha hyvin ja nii, mut en vaa pysty ollee ilone ennää… Mitään erityistäkää ei oo sattunu. Mut samalla en tunne suruakaa niinku enne, en ossaa oikee selittää… Ja en saa ennää itkettyä. Mistä johtuu? Ja mun itsetunto on ihan pohjassa. Käyn perheneuvolasa [osa tekstistä poistettu]. Oon yrittäny ottaa puheeksi, mutten saa vastauksia… Oisko täällä kenestäkkää apua..?
Hei!
Lämmin kiitos viestistäsi! Kerroit viestissäsi, ettet ole tuntenut iloa pitkiin aikoihin, vaikka periaatteessa elämässä kaikki on ihan hyvin. Kerroit, ettei surukaan tunnu siltä, kuin ennen ja ettet saa itkettyä. Kerroit myös, että sinun itsetuntosi on pohjassa. On hienoa, että lähdit hakemaan itsellesi mietintätukea ja mielellämme olemme avuksi.
Hyvä juttu on se, että käyt perheneuvolassa ja huippua, että olet yrittänyt ottaa oloasi siellä puheeksi. Se on juuri oikea paikka ja siellä sinua voidaan tukea ja voitte yhdessä selvittää ajatuksiasi. Millä tavoin sinusta tuntuu, ettet saa vastauksia? Miltä työskentely tuntuu oman työntekijän kanssa? Tuntuuko, että oletko pystynyt puhumaan ihan kaikista asioistasi ja huolistasi rehellisesti ja avoimesti, mitä on tapahtunut, mitä ajattelet, mitä pelkäät, mikä jännittää tai mitä toivot? Voit rohkeasti pyytää työntekijältäsi, että hän yrittäisi saada kiinni ajatuksistasi toisesta kulmasta tai erilaisella tavalla työskennellä, ja voit itsekin kokeilla selittää tunteitasi niin kuin osaat. Ole vain rohkea ja kerro, mitä mietit. Usein omatkin ajatukset selkenevät keskustelun edetessä.
Se, miksi ei tunne iloa tai surua enää samalla tavoin kuin ennen, voi johtua monenlaisista syistä, mutta koska en tunne sinua, en osaa sanoa tarkemmin. Voi olla, että käyt perheneuvolassa isoja juttuja läpi ja jossain vaiheessa voi tuntua siltä, että työskentely ei etene tai ei saa kiinni ajatuksistaan, kuten haluaisi. Silloin kannattaa kuitenkin jatkaa yrittämistä, selittämistä ja puhumista. Voit kokeilla maalata ajatuksiasi ulos tai kirjoittaa niitä paperille tai mitä vaan, mikä tuntuu helpottavan sinua.. Voit kuitenkin pohtia tunteitasi esimerkiksi erilaisten kysymysten kautta: Millaisissa tilanteissa ennen koit iloa tai surua tai itkit? Mitä niissä tilanteissa nyt tapahtuu? Miltä sinusta nyt tuntuu niissä tilanteissa? Vaikka tällä hetkellä ajatukset ja tunteet tuntuisivat olevan solmussa, on niiden mahdollista kuitenkin aueta.
Kurja kuulla, että itsetuntosi on pohjassa. Joskus voi olla niin, että jos elämässä on ollut tiukkoja paikkoja, voi myös oma olo tuntua huonolle. Joskus mielen päällä voi olla niin paljon huolia ja murheita, tai joku on voinut tehdä tai sanoa vääriä asioita, jolloin on tullut tosi paha mieli ja pitkään jatkuessaan se voi käydä myös itsetunnon päälle. Haluaisin kuitenkin kannustaa sinua, että vaikka nyt tuntuu tosi pahalle, niin sinun on mahdollista selvitä tästä kaikesta. Sinussa on varmasti monenlaista ihanaa, mutta vaikeiden hetkien keskellä niitä hyviä asioita ei ehkä löydä niin helposti. Tarvitset siihen nyt aikuisen apua ja muistuttelua, että olet ihana. Tiedäthän, että jo se, että olet olemassa, kertoo, että sinulla on paikka tässä maailmassa ja että olet kaiken avun arvoinen.
Jos tuntuu, että haluat jutella myös muiden aikuisten kanssa tilanteestasi, voit soittaa myös meille Lasten ja Nuorten puhelimeen p. 116 111 joka päivä luottamuksella ja maksuttomasti. Juttelemme täällä usein nuorten kanssa, joilla on samanlaisia fiiliksiä kuin sinulla: kun omista ajatuksista ei oikein saa kiinni ja moni asia askarruttaa. Voit myös kirjoittaa meille kirjeen tai chatata kanssamme, mietimme mielellämme sinun kanssasi yhdessä, miten voisit ottaa asiaa puheeksi perheneuvolassa ja miten edetä. Olit tosi rohkea, kun laitoit viestiä tänne keskustelupalstalle, otathan meihin yhteyttä uudestaan? Tuemme sinua mielellämme!
Jaksamista sinne kovasti!