Mitä jos joku päivä en enää jaksakkaan?
Mulla on nykyään aika useinki sellasia päiviä et on vaa sellane tyhjä ja vähän ahistava olo. Tuntuu et ei jaksais tehä mitään ja missään asennossa tai paikassa ei oo mukava olla. En jaksa edes esim selata somea mikä ei edes vaadi mitään vaan kaikki tuntuu vaikealta. En saa nukuttua ja pyörin vain sängyssä itkien. Pahinta on jos tämä olo tulee koulussa ja kaverit alkaa kyselemään. Siinäpä sitte yritän selittää et kaikki on ookoo. Onneks mulla on kuitenki ehkä useemmi niitä hyviä päiviä. Mutta sellasia päiviä ei oo millon en inhois sitä miltä näytän. En vaa tajuu et miks mun pitää näyttää tältä. Tunnen oloni vaan päivä päivältä rumemmaks vaikka miten yritän ajatella positiivisia asioita itestäni. Kerran koulussa tajusin miten paljon oikeesti inhoon itteeni ku piti keksii kuvistyötä varten yksi asia mistä tykkää itessä. Siinä sitten mietin yli tunnin enkä keksiny yhtään ainoaa asiaa josta ihan täysin vilpittömästi tykkäisin. Sitte ku mietin et tartteisin ehk apuu nii lopulta päädyn vaa siihen et en oikeesti tarttee sitä et mun kuuluuki tässä iässä vihata itteeni. Ajattelen vaa et en ansaitse kenenkää apua koska mulla kuitenki on hyvät kotiolot ja on ihmisiä joilla menee paljon huonomminki. Sit jos saisinki apua nii tuntuu vaa et kaikki pettyis muhu. Sit haluisin laihtua mutta aina päädyn syömään jotai suklaata ku on paha olla. Sit pakotan itteni ns. rangaistukseks lenkille yms. Ja nyt vähän aikaa sitte viiltelin myös ekoja kertoja sillee ihan vähä et se ei ees menny ihosta läpi. En kuitenkaa haluu oikeesti satuttaa itteeni. Kai mä vaan jotenki ajattelen et joku uskois et mulla ei mee hyvin jos näkis et viiltelen. En kuitenkaan sitä ite uskaltais ääneen sanoo. Nyt jälkikäteen oon tajunnu et mun äiti varmaa kuolis huolesta jos viiltelisin siillee kunnolla. Pelkään et joku päivä en enää jaksakkaan. Pelkään vaikka sille ei oo mitään syytä. Pelkään vaikka kukaan ei koskaan saa tietää.
Hei!
Hyvä, että kirjoitit. Tiedätkö, on ihan ok voida välillä huonosti, sanoa siitä kavereille ja erityisesti hakea siihen apua ennen kun vointi menee huonommaksi. Jos koet, että haluat helpotusta oloosi, niin silloin on juuri sopiva aika hakea sitä eikä silloin tarvitse verrata omaa vointia muiden vointiin.
Koulua on jäljellä enää kuukausi ennen pitkää kesälomaa eli kannattaa laittaa viestiä jollekin koulun ammattilaiselle jo tänään. Voit kirjoittaa siihen olostasi ihan samoilla sanoilla kuin mitä tuohon tekstiisi kirjoitit – eli että välillä ahdistaa ja itkettää etkä saa nukuttua. He tietävät kyllä, miten jatkaa siitä eteenpäin.
Kuulostaa siltä, että sinulla on ympärilläsi ystäviä, jotka tuntevat sinut hyvin. Toivon sydämestäni, että uskaltaisit sanoa heille, joskus, että kyllä vain, tänään ollut tosi mälsä olo. Luulenpa, että heillä kaikilla on joskus sellaisia päiviä.
Voit vaikka kysyä heiltä neuvoa: mitä he tekevät silloin, kun on kurja fiilis? Tai voit yrittää miettiä ja kertoa heille, mitä heiltä silloin toivoisit, kun sinulla on huono päivä ja ahdistaa. Haluatko olla heidän seurassaan, mutta et jaksa osallistua keskusteluun? Olisiko ihanaa, jos joku harjaisi hiuksiasi ja olisi ihan hiljaa? Voi olla paljon sellaista, miten voitte auttaa toisianne huonojen hetkien yli. Sitä vartenhan ystävät ovat, eikö?
Silloin, kun olet tyytymätön ulkonäköösi, niin ajattele silloinkin ystäviäsi. He eivät varmastikaan ole kanssasi sen vuoksi, miltä näytät, vaan ihan muista syistä. Some on siitä huono, että siellä useimmat näyttäytyvät laitettuina ja parhaimmillaan. Oikeasti ihmisistä pidetään ihan muiden ominaisuuksien vuoksi. Vai mitä olet mieltä?
Kuulostaa siltä, että olet myös äidillesi äärettömän rakas. Voisitko sanoa hänellekin, että joskus ahdistaa ja itkettää. Hän tietää, että elät ikävaihetta, jolloin voit tarvita apua tunteiden ja kasvamisen kanssa. Voisit kertoa myös hänelle, miten hän voisi olla parhaiten tukenasi. Auttaisiko silloin yhteinen pieni kävely? Käsivarren silittely tai jalkojen rasvaus? Uskon, että hän haluaa tehdä kaikkensa, jotta voisit hyvin, kunhan hän vaan tietää, miten voi sinua auttaa. Anna hänen olla tukenasi nyt, kun sinulla on huonompi kausi.
Laitathan tosiaan viestiä jollekin koulun ammattilaiselle. Koulusta riippuen heitä voi olla terkkari, kuraattori, psykologi, psyykkari tai kouluvalmentaja. Olosi kyllä parantuu, kun saat jakaa ajatuksiasi jonkun kanssa eikä sinun tarvitse enää padota niitä sisällesi.
Myös me olemme täällä vuoden jokaisena päivänä, myös siis läpi kesän. Voit soittaa meille numeroon 116 111 ma-pe klo 14-20 ja la-su klo 17-20 tai tulla chattiin juttelemaan. (Chat on auki joka ilta klo 17-20). Kuulisimme mielellämme, mitä sinulle kuuluu!
Pidäthän huolta itsestäsi, olet monelle rakas!
Lämpimin halauksin,
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä