Siirry sisältöön
14v tyttö

Moi!
Viime aikoina mun sh on taas noussu pilviin, ja pysyn olemaan puhdas vaan ehkä jonkun päivän jos sitäkään. [osa tekstistä poistettu ] on edelleen onneks ihan samanlaisii, mut huomaan et [osa tekstistä poistettu] …unelmoin et asuisin jo omas kodis et voisin [osa tekstistä poistettu] eikä ketää huomais. Siis se [osa tekstistä poistettu] alkaa tulee jo addiktioks. En haluu mitää pysyvii arpii, ja haluisin et joku huomais. Koulukaverithan on myös huomannu mut esim yks ei ota sitä ees tosissaan ja kutsuu mua joksku vitun emoks. Äitil voisin kertoo mut en haluu sitä ettei se enää kato mua samalla tavalla tai käyttäydy niinku ennekin. Luulen kans et mul on masennus, koska 2/3 päivästä oon alakulonen, itken päivittäin (joskus en ees pysty itkee vaik haluisin), oon koulussa hiljanen (kaverit huomaa ja kattoo mua sillee et ”mitä ihmettä ton päässä liikkuu”) ja haluisin vaa kuolla.
Miten mä nyt jatkan tätä elämää?
Kerronko itsetuhosuudesta äitille vai näyttääks se vaan huomionhakemiselta koska sitä ei oo jatkunu ku joku kuukausi?
Arvostan vastuksii🙏

Paivystaja Lasten ja nuorten puhelin

Hei!

Kiitos viestistäsi. Jouduin poistamaan siitä osia muita lukijoita suojellakseni, mutta luin kyllä tarkasti koko tekstin.

Kurja kuulla, että koet itsesi masentuneeksi, olet alakuloinen sekä itkuinen ja koet jatkuvaa tarvetta satuttaa itseäsi. Kuten sanoit, se on asia, johon koukuttuu harmillisen helposti.

Kerrot kuitenkin, että kaiken taustalla on se, että joku näkisi hätäsi. Se on tärkeä viesti ja juuri niin kuuluukin tehdä. Kun olo on huono eikä selviä siitä itse, on aivan oikein hakea siihen apua. Sinun ei tarvitse jäädä yksin tilanteesi kanssa. Huomionhakeminen on positiivinen asia. Jokainen meistä tarvitsee hellyyttä ja huolenpitoa ja jos sitä ei jossain tilanteessa saa tarpeeksi, on ihan oikein pyytää sitä lisää. Varsinkin kun voimme huonosti, tarvitsemme muita ihmisiä.

Suosittelisin kyllä lämpimästi äidille kertomista. Se, että pohdit sitä jo itse, kertoo siitä, että tiedät hänen välittävän sinusta ja huolehtivan sinusta. Olet hänelle varmasti äärimmäisen tärkeä ja rakas. Kerro siis ihmeessä äidillesi, että koet itsesi masentuneeksi ja alakuloiseksi ja että satutat itseäsi.

Toinen vaihtoehto on tietenkin käydä juttelemassa koulusi terkkarille. Koulut loppuvat pian eli kehotankin sinua käymään siellä ihan pikapikaa, jotta saat apua vielä ennen kesää. Lomien aikana saat apua paikkakuntasi terveyskeskuksen ajanvarauksen kautta. Siellä tiedetään, millaisia palveluita paikkakunnallasi on nuorille.

Haethan apua mahdollisimman pian, ettei olosi huononnu entisestään. Ansaitset voida hyvin ja toivoisin, että voisit nauttia tulevasta kesästä ystäviesi kanssa ilman, että alakulo ja masentunut mieliala hankaloittavat lomailuasi. Olisi mukavaa, jos syksykin alkaisi paremmissa merkeissä ja sinulla olisi joku tukitaho auttamassa sinua.

Täällä Nuortennetissä on lisätietoa mielen hyvinvoinnista ja itsensä satuttamisesta. Löydät ne täältä: https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/.

Voit aina myös soittaa meille Lasten ja nuorten puhelimeen tai tulla chattiin juttelemaan. Numeromme on 116 111 ja olemme auki joka päivä, myös kesällä. Soittaminen ei maksa mitään ja voit jutella täysin anonyymisti.

Lämpimin halauksin
Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin päivystäjä

Vastaa aiheeseen: Mitä mä nyt teen?

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.


Back to top